Tähtijuttu: Kak­sois­mur­ha toi kyy­ne­leet lau­ta­mie­hen silmiin – min­kä­lais­ta on maal­lik­ko­tuo­ma­ri­na toi­mi­mi­nen?

Rakentaminen: Pel­ko­sen­nie­men koulu val­mis­tuu rii­tai­sis­sa tun­nel­mis­sa – pääu­ra­koit­si­ja: "En kom­men­toi"

Pääkirjoitus : Pe­rus­suo­ma­lai­set ei ole luo­pu­nut EU-ero­haa­veis­taan – se on yl­lät­tä­vää ti­lan­tees­sa, missä Suomen erosta hyö­tyi­si vain hyök­käys­so­taa käyvä Venäjä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

De­mo­kraat­ti­sen vai­kut­ta­mi­sen paikka

Luterilainen kirkko on merkittävä suomalainen yhteiskunnallinen toimija ja toinen Suomen valtiokirkoista. Kirkon asioista päättää seurakuntavaaleissa valittava kirkolliskokous. Seurakuntavaalit (20.11.) tarjoavatkin tärkeän tilaisuuden vaikuttaa demokraattisesti suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen.

Kirkko on keskeinen kulttuurillisen perinnön ylläpitäjä. Vanhimmat Suomen kirkot periytyvät jo katoliselta keskiajalta, kun Suomi tuli osaksi yhteistä Eurooppaa ja Pohjoismaita. Sääty-yhteiskunnan aikana kirkko oli pitäjän keskus, kun hallinto toimi osin kirkon kautta. Vielä nykyisin paikallisseurakunnat tekevät yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa, ylläpitävät kirkkorakennuksia ja pitävät huolta hautaustoimesta.

Kirkko on myös keskeinen sosiaalityön toimija. Diakonia eli kirkollinen sosiaalityö on keskeinen osa kirkon maailmankatsomuksesta nousevaa tehtävää: antiikin profeetat ja Rooman valtakunnan alkukirkko puolustivat köyhien oikeuksia ja jakoivat taloudellista apua.

Pohjoismainen hyvinvointivaltio nousee 1500–1600-lukujen luterilaisuuden perustalta.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.