Juttu on kirjoitettu pohjoissaameksi. Jutun lopussa on suomenkielinen tiivistelmä.
– Eandaliige lottiin leat máŋggalágan drámát measta beaivválaččat. Mii olbmot leat dáppe dego ealliid ovddas, dát lea sin eana ja mii fas guossin dáppe. Lean giitevaš go beasan dan oaidnit ja luonddu čábbodaga, Biennaš-Jon Jovnna Piera Helga muitala.
Son jáhkká, ahte Deanuleagi čábbodat biebmá olbmo miellagovahusa.
– Birrasis dáhpáhuvvat rievdadusa, čuovgga, čázi, muohttaga ja seavdnjatvuođa ektui. Dan dihtii dán guovllus leat olu máinnasteaddjit ja bálkkašuvvon girječállit, Helga smiehtada.
Measta gili áidna ássi
Luossa, skuvla ja máinnastanárbevierru govvida bures Savvona gili. Helga muitá dan áiggi, go gilážis lei vel albma eallin.
– Dáppe ledje doaimmat ja doalut, valáštallan- ja kulturdáhpáhusat máŋggadoaimmadálus. Ja luossagilvvut geassit. Vuovdaguoikka skuvlla, oahpaheaddjit, oahppit, bargit leat guoddán árbbi ja ovddidan dan, son muittaša.
Son gullá maŋimuš sohkabulvii, geat vázze skuvla Savvona skuvllas. Skuvla heaittihuvvui ja oahppit sirdašuvve Gáregasnjárgii 1990-logu loahpas. Helga lei dalle viđat luohkás.
– Dieđusge livččii somá, ahte dáppe livččii ain skuvla gilážis. Muhto dál dáppe lea dušše hávdeeana. Ja dat speadjalastá gosa guvlui eallin lea ovdáneamen. Jurdda das, ahte giláš oalát jáddá lei gierdameahttun, 39-jahkásaš Helga West dadjá.
Giláš ii leat guorranan. Mannan gease Helga fárrii Savvonii ja sutnje bođii morraša dovdu, namalassii go ii lean dahkan dan juo ovdal.
– In duostan ovdal fárret. Ballen, ahte šattan eaidanassan ja šlunddun. Ja dieđusge dat, ahte mus leat guokte guokte ja min fárren nuppe geahčai Suoma galggai heivet maiddái sudno áhčiide. Geavatlaččat máhccan lei álki. Deatnogáttis lea min mánnávuođa dállu ja lean beassan bajásšaddat sámegielain ja sápmelašvuhtii, son čilge.
Helssegis ásadettiin Helga fuobmái, ahte eallin gáržugođii ja loahpas orui nu gárži, ahte illá sáhttá vuoigŋat.
–In goassige heivehan iežan gávpogii. Ballagohten maiddái suomaiduvvama, ahte suttango ja jávkkango mun, oalát gávpotluvan.
Deatnogáttis ássan buktá dovddu, ahte lea rivttes sajis ja dat addá oadjebasvuohta.
– Sámevuođa vuođđu lea goittotge eana ja čáhci. Almmá daid livččiimet dušše giellavehádat. Dát lea váttis ja bávččas ášši. Mun sávašin, ahte livččii vuohki, mii dagašii olbmuide buoret vejolašvuođat máhccat. Dađibahábut suomaiduhttin lea doaibman nu, ahte lea gohpan ávžžiid olbmo ja eatnama gaskii. Dan čoavdin lea sihkkarit losses bálggis. Muhto mis lea riekti máhccat. Dát lea stuorra ášši eamiálbmotmáilmmis, iige eisege iešalddes čielggas buot guovlluid eamiálbmogiidda. Jus beare geavatlaš áššiid nagoda čoavdit, de lea vejolaš ássat dáppe - eana gal vuordá, Helga vihkkehallá.
Bovdejupmi páhppan ii boahtán
Logahaga maŋŋá son lei jurdilan doaktára ámmáha, muhto su áhčči Piera, guhte ieš lea doavttir, rávvii Helga eará guvlui.
– Su mielas in heive dan bargui go lea nu hearki. Barggus lea stuorra ovddasvástádus ja olmmoš sáhttá jápmit doaktára feailla geažil. De smihtten, ahte jus mun vuolggán stuđeret teologiija de in sáhte goittotge goddit olbmuid vaikke feilešinge, Helga čaimmiha.
Ovdagovat karriearaide bohte maiddái ruovttus. Su eadni Eija lea báhcán ealáhahkii kirkohearrá doaimmas. Muhto muđuige Helga lei beroštuvvan máilmmi oskkoldagain ja sus ledje olu rabas gažaldagat kristtalašvuođas. Son gárvánii jagi 2017 teologiija magistariin Helssega universiteahtas.
– Guđđen uvssa rabas, ahte oaččošin bovdejumi páhpa bargui, muhto dat ii goassige boahtán. Dasa lassin orun eanet ah eanet gáidamin kirkus institušuvdnan. Áhčči lea leaikkastallan, ahte mus šattai dušši teologa, go ii leat gelbbolašvuohta sárdnidit iige oahpahit.
– Muhto mus lea gelbbolašvuohta dutkat ja dan leange bargan. Máhcan čakčat dutkanbargguide. Mu nákkosgirji guorahallá kirku soabadanbargguid sámiid guovdu, Helga gávnnaha.
Odne Helga West ávvuda sápmelaččaid álbmotbeaivvi Gáregasnjárgga skuvllas ordnejuvvon doaluin.
Helga West lohká leat álo liikon čállimii. Su ođđa girji ilbmá mánu geažes. Esseačoakkáldat govvida sápmelašvuhtii čuohcán ávkkástallama ja olggušteami rašes fáttáiguin muhto humora vajálduhtekeahttá.
Suomagillii čállon esseačoakkáldat Puhu Nukke (hála dohkká) ilbmá njukčamánu 6. beaivve. Dat muitala mo earát leat figgan ávkkástallat sápmelašvuođas, čujuha dieđaservoša hárjehan modeardna olggušteami. Dat maiddái govke uvssa eamiálbmoga árgabeaivái ja muitala fearaniin, mat dáhpáhuvvet dušše sámeniidii. Loahpas báhkket fárrenguorpmi ja vuolgit ruoktot.
– Girji lea čáppagirjjálašvuohta, oaivvilduvvon vuosttažettiin sápmelaččaide, nuba dan mihttun ii leat čilget sápmelašvuođa muhto lihkká heive suopmelaš lohkkiidege. Sávan, ahte girji boktá ságastallama ja attášii báikki gieđahallat iežamet váivves áššiid. Girjeproseassa lei oalle johtilis ja impulsiivvalaš, vaikke muđui lean njoahci bargguidan. Lean giitevaš go Otava háliidii dahkat goasttidansoahpamuša.
Su vuosttas girji almmustuvai jagi 2018. Gádden muohttaga vielgadin lea diktagirji, masa son lea čállán divttaid 2010 rájes.
Dán girjji maŋŋá Helga áigu máhccat divttaide. Son máinnaša girjjálašvuođas ovdagovvan Inger-Mari Aikio, gean divttat leat čuohcán sutnje.
– Maiddái Rauni Magga Lukkari girjjálaš dujiide lean liikon. Dát nissonguoktá čálliba nissonvuođas, áibbašeamis, morrašis ja maiddái ilus. Ruoŧa bealde fas Paulus Utsi lea dakkár guhte fámolaččat čalmmustahttá sisabahkkema sámeguvlui ja badjeolbmo eallima.
– Teologiija oahpuin leamašan ávki čállimii. Lean álo leamašan beroštuvvan filosofalaš metodain: vihkkedallat, argumenteret ja čalmmustahttit ruossalasvuođaid.
Son lea ilus sámegirjjálašvuođagietti viidumis ja, ahte olbmuin gusto lea albma beroštupmi oahppat sápmelašvuođas ja áddegohtet man unnán sii das dihtet.
Teologi ja kirjailija Helga West uskoo Tenon varren luonnon kauneuden ja sen vaihtelun vuoden mittaan ruokkivan ihmisten mielikuvista. Alueelta on tullut monta saamelaiskirjailijaa ja taiteilijaa.
Lohi, koulu ja kertomusperinne kuvaavat hyvin Utsjoen Outakosken kylää. Hän kuului viimeiseen sukupolveen, joka kävi koulun Outakoskella ennen koulun lakkauttamista 1990-luvun lopulla.
West asui pitkään Helsingissä eikä oikein koskaan sopeutunut kaupunkielämään.
– Elämä siellä alkoi tuntua yhä ahtaammalta. Pelkäsin myös sulautumista kaupunkilaisuuteen ja suomalaisuuteen, oman identiteetin häviämistä, 39-vuotias Helga West kuvailee.
Muutti viime kesänä kotitaloonsa Outakoskelle kahden poikansa kanssa.
– Käytännön asioiden kannalta muutto oli helppo mutta enemmän pelotti erakoituminen ja masentuminen. Toki meidän muuton toiseen päähän maata piti sopia myös poikien isille.
Nyt Helga tuntee olevansa oikeassa paikassa, sillä saamelaisuuteen kuuluu myös yhteys maihin ja vesiin.
– Ilman tätä yhteyttä olisimme vain kielivähemmistö. Onneksi meillä on mahdollisuus palata ja asua täällä. Tämä ei ole itsestäänselvyys kaikille maailman alkuperäiskansoille.
Helga West valmistui teologian maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2017.
– Odotin kutsumusta papin ammattiin, mutta sellaista ei tullut ja valitsin suunnaksi tutkimuksen. Tutkin kirkon sovintoprosesseja saamelaisten suhteen. Palaan väitöskirjani pariin syksyllä.
Helga West on aina tykännyt kirjoittamista. Esseekokoelma Puhu Nukke ilmestyy 6.3.2025.
Kirja kertoo kuinka muut ovat yrittäneet hyötyä saamelaisuudesta, kuinka tiedeyhteisö on harjoittanut modernia syrjintää ja raottaa oven alkuperäiskansan arkeen.
Teologian opinnoista ollut hyötyä myös kirjoittamiseen ja hän on ollut kiinnostunut filosofisista metodeista, asioiden pohtimisesta, perusteluista ja ristiriitojen esille tuomisesta.
Saamelaiskirjallisuuden esikuviksi hän nostaa Inger-Mari Aikion, Rauni Magga Lukkarin ja Paulus Utsin.
Helga Westin ensiteos on vuonna 2018 ilmestynyt runokokoelma Gádden muohttaga vielgadin (Luulin lunta valkoiseksi).
Helga West juhlii saamelaisten kansallispäivää Karigasniemen koululla järjestettävässä koko perheen tapahtumassa.
