Bio­jät­teen ke­räys­vel­voi­te astuu voimaan pian – miten oma­ko­ti­ta­lo­asuk­kaat hyö­ty­vät la­jit­te­lus­ta?

Rovaniemen omakotitaloasujien pitää tehdä biojätekeräyksen ilmoitus viimeistään 31.5.2024.

Pian biojätteen kierrätykseen pistetään lisää vauhtia. Taustalla on Suomen uusi jätelaki, joka velvoittaa yli 10 000 asukkaan taajamissa jatkossa kaikkia asuinkiinteistöjä lajittelemaan siellä syntyvän biojätteen. Rovaniemen keskustaajamassa 1–4 huoneiston asuinkiinteistöjen velvoite astuu voimaan 19.7.2024.

– Jätelain tavoitteena on nostaa kierrätysastetta eli saada hyödyntämiskelpoiset materiaalit kiertoon nykyistä paremmin. Lainmuutoksen taustaselvitysten perusteella biojätteen erilliskeräyksen laajentamisella voidaan saavuttaa suotuisa vaikutus fossiilisten luonnonvarojen ehtymisen kannalta sekä hidastaa ilmaston lämpenemistä, avaa Rovaniemen kaupungininsinööri Janne Alkki jätelain tavoitteita ja syitä.

Biojätteen keräämisestä Rovaniemen taajama-alueilla vastaa Napapiirin Residuum, joka on kunnallinen jätehuoltoyhtiö. Tällä hetkellä lähes kolmanneksella rovaniemeläisistä on biojätekeräyksen ilmoittaminen tekemättä. Ilmoitus pitää tehdä viimeistään 31.5.2024.

Saamiaan tietoja Napapiirin Residuum käyttää muun muassa astiahankintoihin sekä tulevien tyhjennysten reitityksiin. Mahdollisimman kattavat ennakkotiedot auttavat keräyksen sujuvuudessa alusta asti. Keräysalueet voit tarkastaa kätevästi täältä.

Biojätteen lajittelusta hyötyy jokainen

Biojätteen kierrätys on tärkeää, sillä muun jätteen joukossa biojäte menee hukkaan ja voi heikentää muiden materiaalien kierrätysmahdollisuuksia.

– Tähän asti jätehuoltomääräyksissä 5 huoneiston tai suurempien taloyhtiöiden velvoite on ollut järjestää kiinteistöille biojätteen erilliskeräys, joka laajenee koskemaan nyt myös omakotitaloasujia tai 1–4 huoneiston asuinkiinteistöjä keskustaajamissa, kommentoi Rovaniemen kaupungin ympäristötarkastaja Harri Katainen.

Lajittelemalla biojätteen erikseen omakotitaloasukas voi vähentää sekajätteen määrää ja pidentää jäteastian tyhjennysväliä jopa 8 viikkoon.

– Jätekulujen säästö mahdollistuu, mikäli kompostoi ja sen jälkeen pidentää sekajätteen tyhjennysväliä maksimi 8 viikkoon. Tai järjestää kimppakeräyksen, ja sen jälkeen pidentää oman sekajäteastian tyhjennysvälin maksimi 8 viikkoon, Katainen kertoo.

Biojätettä voi syntyä kotitalouksissa paljon: muun muassa ruoantähteet, hedelmien ja vihannesten kuoret sekä kahvin- ja teenporot suodatinpusseineen ovat biojätettä.

Kun biojätteet lajitellaan tyhjennettävään biojäteastiaan, auttaa asukas samalla tuottamaan kotimaista energiaa.

– Toiminta-alueen asuinkiinteistöiltä erilliskerätty biojäte kuljetetaan käsittelylaitokselle Ouluun, missä siitä valmistetaan mädättämällä biokaasua ja käsittelyjäännös käytetään maataloudessa lannoitevalmisteena, Katainen esittelee.

Kerätä vai kompostoida?

Biojätevelvoitteen toteutumista valvovat kaupungin viranomaiset muun muassa kompostointi-ilmoitusten ja keräyksen liittymisasteen kautta.

– Jokaiselta erilliskeräysvelvoitteen piiriin kuuluvalta kiinteistöltä tulee löytyä joko vaatimukset täyttävä komposti tai erilliskeräysastia. Myös kimppa-astia naapureiden kanssa on mahdollista, ohjeistaa Alkki.

Rovaniemen kaupungininsinööri Janne Alkki huomauttaa, että yhdenmukaiset ohjeet ja neuvot liittyen biojätteen kierrätykseen löytyvät kätevästi Napapiirin Residuumin viestintäkanavilta. ”Keskeistä on tehdä biojätteen lajittelusta itselleen mahdollisimman mielekästä.”

Mikäli kyse on kimppa-astiasta, eli useamman talouden yhteisessä käytössä olevasta astiasta, jakautuvat kulut astiaa käyttävien talouksien kesken. Lasku jaetaan osakkaiden ilmoittamilla prosenttiosuuksilla, ja jokaiselle taloudelle lähetetään oma laskunsa.

– Jos aiheesta nousee kysyttävää, voi Napapiirin Residuumin olla yhteydessä matalalla kynnyksellä.

Onko sinulta jäänyt tekemättä ilmoitus? Ei hätää, ilmoita biojätteen keräystapasi kätevästi osoitteessa www.residuum.fi/biokerays/#ilmoitus.