Suomalaisten autoilijoiden maksamat polttoaineiden pumppuhinnat ovat tulleet selvästi alaspäin viime viikkoina. Polttoaine.net-sivuston mukaan 95E10-bensiinin keskihinta oli lauantaina 1,737 euroa litralta ja dieselin 1,644 euroa litralta.
Lukemat ovat matalampia kuin Tilastokeskuksen raportoimat maaliskuun keskihinnat, jotka olivat sekä ysivitosella että dieselillä 1,79 euroa litralta.
Pumppuhintojen halpenemisen taustalla on pääosin raakaöljyn hinnan aleneminen, sanoo johtava liikenneasiantuntija Hanna Kalenoja Keskuskauppakamarista.
Hän kertoo, että öljyn hinta oli jo alkuvuonna ollut laskussa, ja kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump huhtikuun alussa ilmoitti korkeista tuontitulleista, lähti öljyn hinta nopeaan laskuun.
Brent-raakaöljyn hinta putosi huhtikuun alkupuolella hetkellisesti alle 60 dollariin barrelilta eli alimmalle tasolleen yli neljään vuoteen.
– Raakaöljyn hinnanlasku johtuu siitä, että maailman talouskasvun ennakoidaan hidastuvan ja siten öljyn kulutuksen vähenevän (ennakoidusta), Kalenoja sanoo.
Kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi kuluneella viikolla, että öljyn kysyntä jää tänä vuonna aiemmin arvioitua pienemmäksi, koska kauppapoliittiset jännitteet ovat vaikuttaneet negatiivisesti talouden näkymiin.
Viime aikoina öljyn hinta on jonkin verran toipunut, kun Trump on lykännyt monien maiden korkeampien tullien voimaantuloa. Sunnuntaina Brent-öljy maksoi 68 dollaria barrelilta.
Diesel taas edullisempaa
Alkuvuonna 95E10-bensiini ja diesel liikkuivat suunnilleen samoissa hinnoissa, mutta nyt dieselistä on jälleen tullut bensiiniä edullisempaa. Kalenojan mukaan dieselin kuuluisikin olla bensiiniä halvempaa, sillä dieselin verotus on kevyempää.
– Esimerkiksi vuosina 2015–2020 diesel on ollut noin 15 senttiä litralta bensiiniä edullisempaa.
Kalenoja kertoo, että polttoainemarkkina muuttui merkittävästi sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan vuonna 2022. Seurauksena oli muun muassa dieselin jalostusmarginaalien kohoaminen, joka nosti dieselin hintaa pumpulla.
– Dieseliä tuottavia laitoksia ei ole Euroopassa riittävästi, vaan Eurooppa joutuu tuomaan dieseliä ulkomailta. Jos sitä ei voida tuoda Venäjältä, sitä tuodaan Lähi-idästä, Pohjois-Afrikasta tai Amerikasta, ja silloin hintapaineet ovat suuremmat. Siinä on ollut tavallaan tällaista geopoliittista hintapainetta, joka on nostanut jalostusmarginaaleja.
Öljymarkkinoiden tilanne on Kalenojan mukaan vähitellen tasaantumassa, ja bensiinin ja dieselin hintaero on palaamassa normaalimpaan suuntaan.
Dieselin halpenemiseen on voinut vaikuttaa myös se, että diesel on yleensä talvella hieman kalliimpaa kuin kesällä.
Hintoja vaikea ennustaa
Polttoaineiden lähikuukausien hintakehityksen arviointia hankaloittaa se, että öljyn hintaa on vaikea ennustaa. Jos kauppasotaan saadaan liennytystä, niin Kalenoja arvioi, että öljyn hinta voi palata 70–80 dollarin tietämille.
– Jos taas maailmantalous saa kiristyvästä kauppapolitiikasta enemmän iskua, niin saattaa hyvin olla, että öljyn hinta jää näihin alempiin lukemiin, jolloin pumppuhinnoissakin näkyy alenemaa tulevina kuukausina.
Kalenoja sanoo, että toistaiseksi pumppuhinnat eivät ole ehtineet täysin reagoida raakaöljyn alempaan hintaan.
– Hintamuutos ei välttämättä vielä näy meillä ihan täysimääräisesti tuolla pumpulla.
