Nykyhallitus on joutunut tuota miettimään, ja on autettu. Vuorolapun ovat saaneet pandemian uhrit, liikemaailma ja nyt Ukraina. Meistä on löytynyt ainesta ojentaa auttavaa kättä, ainakin yhtenä demokratiana.
Entä miten me itse kukin, näin joulunkin alla? Heltiääkö meiltä jotakin toisten hyväksi? Uhraammeko koskaan mitään meille rakasta? Huomaammeko oikean hädän?
Pari kokemusta.