Valtion luotettavin lypsylehmä on alkanut ehtyä ja pahin on vielä edessä – liikenne sähköistyy nyt vauhdilla. Edessä on verotulojen raju lasku, elleivät päättäjät löydä nopeasti verotuksellista korvaajaa polttomoottoriautoille.
Muutoksesta on saatu jo esimakua. Autoveron tuotto romahti viime vuonna neljänneksellä, reilusta 500 miljoonasta noin 380 miljoonaan euroon.
Valtio kerää tieliikenteestä erilaisina veroina ja maksuina yhteensä noin 8,2 miljardia euroa. Merkittävimmät verot ovat bensiinistä ja dieselistä perittävä polttoainevero, polttomoottoriautoista perittävä autovero sekä vuosittain maksettava ajoneuvovero, joka koostuu perus- ja käyttövoimaverosta. Polttoainevero toi valtion kassaan viime vuonna 2,7 miljardia euroa ja ajoneuvoverokin miljardin.
Liikenteestä kertyy valtiolle myös runsaasti arvonlisäverotuloja (alv), jota kerätään muun muassa autojen, niiden varaosien ja polttoaineiden myynnistä sekä liikenteeseen liittyvistä palveluista.
Kertaluontoista autoveroa maksetaan Suomeen ensi kertaa rekisteröitävistä autoista. Veron suuruus riippuu auton hiilidioksidipäästöistä ja hinnasta. Sähköautot ovat päästöttömiä, eikä vero koske niitä, mikä selittää verotuoton romahduksen.
Myös polttoaine- ja ajoneuvovero ovat muuttuneet päästöpohjaiseksi. Liikenteen verotuksen painopiste on siirtymässä ja osin jo siirtynyt auton ostamisesta sen käyttöön, millä on haluttu ohjata liikennettä kohti päästöttömyyttä.
Koska sähköautot ovat – ainakin toistaiseksi – polttomoottoriautoja kalliimpia, sähköisten ajopelien alv-tuotto on parempi. Uusista autoista kerättiin viime vuonna alv-veroa 830 miljoonaa euroa, josta peräti 340 miljoonaa tuli täyssähköautoista. Tämä paikkaa osaltaan veromenetyksiä, muttei läheskään kaikkea – pysyvä vaje on arvioitu noin miljardiksi euroksi vuodessa.
Hallitus etsiikin parhaillaan kuumeisesti uusia tulolähteitä liikenteestä. Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) mukaan "on selvää, että jatkossa sähköautoilijoiden verotaakka nousee nykyisestä" (HS 22.3.). Tiedossa ei ole vielä sitä, miten tämä tapahtuu. Ongelmaa ei helpota se, että hallitus on sitoutunut ohjelmassaan alentamaan sekä ajoneuvo- että polttoaineveroa.
Sähköveron nostaminen tuskin tulee kysymykseen, sillä se koskisi muitakin kuin sähköauton omistajia. Poliittisesti vaikeaa olisi myös ajoneuvoveron korotus 500 eurolla, kuten valtiovarainministeriön liikennetyöryhmä esitti jo 2021.
Sipilän hallituksen aikana esillä oli kilometrivero – tasasuuruinen tai alueellisesti porrastettu tiemaksu – mutta sen ongelma on hankkeen kalleus. Keskusta on ehdottanut kilometriveroa vain sähköautoille, mikä sekin lienee tuhoon tuomittu ehdotus tilanteessa, missä autokantaa pitäisi sähköistää ympäristösyistä.
Yhtenä vaihtoehtona on väläytetty autoilijoiden verotaakan pysyvää keventämistä, mikä kelpaisi varmuudella myös autoilevalle kansalle. Tosin se tarkoittaisi sitä, että veroja pitäisi kiristää vastaavasti jostain muualta, ellei sitten pienennetä samalla valtion menoja pysyvästi yhtä suurella summalla.
Jälkimmäinenkin on helpommin sanottu kuin tehty, minkä valtiotalouden tasapainottamisen kanssa kamppaileva hallitus jo tietääkin.
Autoverokertymän lasku on saanut autoalan ehdottamaan verosta luopumista. Alalla uskotaan, että autoveron poisto lisäisi uusien autojen myyntiä jopa 30 000 ajoneuvolla. Se nostaisi alv-veron tuottoa sadoilla miljoonilla euroilla ja nuorentaisi samalla autokantaamme, joka on Euroopan vanhimmasta päästä. Suomalaiset ajavat keskimäärin lähes 13-vuotiailla autoilla, joiden päästöt ovat paljon suuremmat kuin nykyautojen. Ehdotuksessa on järkeä, mutta riittääkö hallituksen rohkeus näin radikaaliin muutokseen?