Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt oppimisen ja koulunkäynnin tuen lainsäädännön uudistamisen esi- ja perusopetuksen osalta. Tuen ja yksilöllisten opetusjärjestelyjen toteutus vaihtelee paljon eri kunnissa ja kouluissa, ja toteutuu monin paikoin puutteellisesti autismikirjon oppilailla.
Erityisluokkia ja -kouluja on monissa kunnissa lopetettu, mutta niissä aiemmin annettu vahva tuki ei ole siirtynyt oppilaiden mukana lähikouluun. Tukitoimien puute ja esteelliset oppimisympäristöt koulussa heikentävät autismikirjon lapsen oppimista ja hyvinvointia, ja pahimmillaan seurauksena voi olla kouluakäymättömyyttä. Vammaisfoorumin kyselyn tulosten mukaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki toteutui heikoimmin neurokirjon lapsilla (mm. ADHD, autismikirjo, Tourette ja kehityksellinen kielihäiriö).
Lainsäädännössä tulee täsmentää sekä oppimisen että koulunkäynnin tuen sisältöjä. Koulunkäynnin tuen tulisi sisältää myös oppituntien ulkopuolisissa tilanteissa tarvittavat tukitoimet. Nyt tukea on vaikea saada esimerkiksi ruokailuihin tai välitunneille kaverisuhteisiin. Myöskään yhdenvertaisuuslain mukaisia kohtuullisia mukautuksia ei tehdä riittävästi. Sellaisia voivat olla esimerkiksi aistiherkälle lapselle mahdollisuus ruokailla rauhallisessa tilassa tai lyhennetty koulupäivä vaihtoehtoisine suoritustapoineen. Mukautukset eivät saisi vaikuttaa arvosanoihin.
Kouluympäristöissä ei vieläkään huomioida aisti- eikä neuroesteettömyyttä, vaikka sellainen ympäristö olisi hyvä kaikille. Etenkin avoimissa oppimisympäristöissä melu, runsaat näköärsykkeet, struktuurin puute, vaihtuvat ja suuret opetusryhmät sekä ennakoimattomat siirtymät kuormittavat autismikirjon oppilaita kohtuuttomasti. Oppimisympäristöjen esteettömyydestä ja saavutettavuudesta tulisi säätää lailla.
Ryhmäkoot ja henkilöstön määrä tulisi mitoittaa suhteessa tehostetun ja erityisen tuen oppilaiden määrään myös yleisopetuksen ryhmissä. Nyt koulunkäynninohjaajia on liian vähän ja vaihtuvuus on haaste. Opettajilta ja koulunkäynninohjaajilta puuttuu myös autismikirjon osaamista, jota tulisi vahvistaa niin tutkinto-opinnoissa kuin täydennyskoulutuksella. Oppilaiden oikeusturvaa tulisi parantaa. Tehostetusta tuesta tulisi antaa hallintopäätös sekä vahvistaa avien oikeutta valvontaan ja tarkastuksiin.
Monialainen yhteistyö tulee lisätä perusopetuslakiin, jotta autismikirjon lasten tuen tarpeet tunnistettaisiin paremmin ja saataisiin kokonaisvaltaisempaa tukea oikea-aikaisesti. Liian usein nähdään vain lapsen häiriökäyttäytyminen eikä lasta ja tuen tarvetta. Koulun henkilöstön tehtävä on huolehtia, että jokaisen lapsen on hyvä olla koulussa ja kaikkien lasten oikeus oppimiseen ja koulunkäyntiin toteutuu.
Satu Taiveaho
toiminnanjohtaja
Sari Valjakka
vaikuttamistoiminnan asiantuntija, Autismiliitto