Irtisanomisten vaara: Laphan hen­ki­lös­töä kos­ke­vat yt-neu­vot­te­lut alkavat tors­tai­na

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan - tutustu ja hae tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Au­raus­ta höl­mö­läis­ten tyyliin

Tarinani koskee Kemijoen Itäpuolentietä ja sen vieressä kulkevaa kevyenliikenteenväylää. Lunta on satanut yöllä, asukkaat siistivät pihansa ja liittymänsä aamupäivän aikana, etteivät ne tallaantuisi polanteelle.

Johonkin aikaan päivästä Rovaniemen kaupungin urakoitsija puskee mahtavan kokoisella alueaurallaan voimiensa tunnossa kevyenliikenteenväylän varressa olevat liittymät ja postilaatikoiden edustat täyteen lunta. Parhaillaankin liittymissä on kovaksi paakkuuntunutta lunta polven korkuinen valli, josta läpi pääseminen autolla on lähes mahdotonta.

Eipä muuta kuin poistamaan liikenteen estettä kukin parhaan kykynsä mukaan. Kyseinen operaatio koskee tosin vain liittymiä, joilla on yhteys Kemijoen Itäpuolentiehen, mutta joita ei kuitenkaan ole merkitty teiksi.

Aikojen päästä tulee toinen kone tai ehkä samakin puhdistamaan tukittuja tieliittymiä, joista ihmiset ovat joutuneet puskemaan läpi joskus jopa ajoneuvon rikkoontumisen uhallakin. Samalla tämä sankari saattaa ”siistiä” kevyenliikenteenväylän toista metriä korkeita reunoja ja taas allekirjoittaneen liittymä on tukittu.

Eipä muuta kuin toisen kerran aukaisuhommiin.

Kirjoittaja ei ole tyytyväinen auraukseen.
Kirjoittaja ei ole tyytyväinen auraukseen.
Kuva: Anssi Jokiranta

Tarina ei pääty tähän, sillä elyn urakoitsijankin pitää hoitaa työnsä. Hän paahtaa aura-autollaan hyvää vauhtia Kemijoen Itäpuolentietä niin, että lumi pöllyä ja lennättää sen kertaalleen auratulle ja siistitylle kevyenliikenteenväylälle.

Sen käyttäjien palautteen tai muun ilmoituksen perusteella auraaja aukaisee väylän ja taas ovat liittymät tukossa eli tehdään aukaisu kolmannen kerran. Jossain vaiheessa tieliittymätkin taas aukaistaan, kunhan ehditään.

Tämmöistä tämä homma on ollut joka talvi nykyurakoitsijan aikana. Jos haluaa löytää tästä jotakin positiivista, ainakin me väylän varren asukkaat olemme saaneet sitä paljon puhuttua hyötyliikuntaa. Silti tämä hölmöläisten homma tuntuu vaan niin kerta kaikkiaan käsittämättömältä.

Aikaisemmin koneurakoisijana toimi yksityinen yrittäjä, eikä näitä ongelmia ei ollut, pikemminkin päinvastoin. Hän helpotti kaikin mahdollisin tavoin asukkaiden ”lumitalkoita” käyttäen paljon linkoa ja vain tarvittaessa puskukauhaa. Siitä hänelle näin jälkikäteen suuri kiitos.

Tuomo Alaoja