
Kyllikki Saaren murhan tutkintaan on mahtunut paljon virheitä, mutta toisaalta työtä on tehty valtavasti: tuhansia ihmisiä on kuulusteltu ja tutkintalinjoja on ollut satoja. Kuvassa murhan tutkimuksia vuonna 1953.
Kuva: UA Saarinen / Museovirasto
Vieläkin tunnen selkänahassani kylmän vilistäjäisen, kun muistan 1950-luvun alkupuolen kammottavat surmatyöt, Kyllikki Saaren hengenviennin ja Soson rautatieseisakkeen (1953) neloismurhan.
Aika oli levotonta. Ovet suljettiin iltaisin visusti, outoja kulkijoita tarkkailtiin ja huhut kulkivat. Otettiinpa joissakin taloissa jopa kirves pirtin nurkkaan yövartijaksi.