Arvio: Nainen vä­li­py­sä­kil­lä ennen pää­te­ase­maa – nos­tal­gi­ses­sa kas­vu­ta­ri­nas­sa sel­vi­tel­lään ih­mis­suh­tei­den solmuja pa­rii­si­lai­ses­sa mil­jöös­sä

Toimittaja-kirjailija Anneli Vehkoon romaani kertoo muun muassa pitkän liiton päättymisestä ja keski-iän ikiankeudesta.

Anneli Vehkoo: Se kesä Pariisissa. Karisto, 2022. 200 sivua.

Pitkän liiton päättymisestä, keski-iän ikiankeudesta ja seksin puutteestakin on kirjoitettu meillä ja maailmalla monen kirjaston verran.

Toimittaja-kirjailija Anneli Vehkoo jatkaa samasta teemasta pariisilaisittain kepeän elegantisti ja tulevaisuuden toivoa herätellen.

Vehkoo on toiminut vuosina 1991–2000 Ylen kulttuurikirjeenvaihtajana Pariisissa ja jäänyt sen jälkeen asumaan kaupunkiin.

Hänen seurassaan lukija pääsee pariisilaisessa miljöössä arjesta etääntyneenä selvittelemään ihmissuhteiden solmuja, seksuaalisten tarpeiden kohtaamattomuutta ja kaiken tämän suhdetta myöhäiseen keski-ikään.

Vehkoo kirjoittaa rutinoituneen toimittajan varmuudella ja välttää ylidramatisoinnin sudenkuopat.

Hänen päähenkilönsä, 53-vuotias toimittaja Sini Holmi on helposti lähestyttävä tavallinen nainen, jonka mies tosin on pettänyt ja jättänyt, mutta ei lopullisesti tyrmännyt kanveesiin.

Toimittaja Sini Holmi on ”välipysäkillä ennen pääteasemaa”, sillä hänen kahdenkymmenen vuoden pituinen avioliittonsa on päättynyt, aikuinen tytär on muuttanut poikaystävänsä luo Ouluun, eikä hän enää oikein tiedä, mitä elämällään tekisi.

Sini valitsee pakopaikakseen opiskeluaikojensa Pariisiin, josta etsii johtolankoja uuden elämänvaiheen aihioiksi.

”Minä olen nyt sinkku, markkinoilla kuin kinkku”, lurittelee Sini ja yrittää opetella modernin maailman treffireittejä. Juttuseurana hänellä ovat Juliette Binochen näköinen uintikaveri ja ihmissuhteissaan sekoileva Laura-ystävä, joiden suulla Vehkoo avaa toisistaan poikkeavia näkemyksiä kypsemmän iän parisuhteista ja deittailusta.

Myös sukupuolten tilanne pitkän liiton jälkeen poikkeaa radikaalisti toisestaan.

Sini roikkuu tyhjän panttina Pariisissa, kun puolestaan hänen eksänsä Eero on pannut Suomessa tuulemaan ja saa pian iltatähden itseään merkittävästi nuoremman puolison kanssa.

”Kun elämä on kävelemään opettelemista, on aika ennen ja jälkeen”, miettii Sini ja uskaltautuu taas kinkkumarkkinoille.

Hän ryhtyy kiihkeään suhteeseen 45-vuotiaan Yann Robinin kanssa, joka myös tekee tykönään eroa.

Toisella kierroksella ei näy olevan helppoa edes rakkauden kaupungissa.

Kesä päättyy, syksy saa, ja Sinin pitää tehdä päätöksiä: ”Tästä lähtien katson vain radan päähän, en sen pidemmälle, carpe diem, ei enää mitään muuta, enemmän kuin koskaan”.

Vehkoon esikoisromaani, G-piste (2007), käsittelee naisen seksuaalista turhautumista pitkässä liitossa, ja toinenkin romaani, Kaikki ne hetket kun olet yksin (2020), kuvaa elävän ihmissuhteen ja fyysisen kosketuksen tarvetta meissä ihmisissä.

Vehkoon teksteissä ”halu muuttaa kaiken, ilman halua ei ole taikaa”.

Yhden vaiheen loppu on toisen alku, ja siitä löytyy Vehkoon näkemyksessä toivo.

”Kun kaikki on auki, kaikki on mahdollista.”