Arvio: Fro­ze­nin jat­ko-osas­sa nähdään tuttuja latuja Lapin tun­nel­mis­sa – elo­ku­vas­sa ripaus ko­lo­nia­lis­mi­kri­tiik­kiä

Sven, Kristoff, Anna, Elsa ja Olaf ovat uusien haasteiden edessä. Frozen II:een on saatu mukaan Lapin luonnon tunnelmia.

Kuva: Disney

Frozen II jatkaa saagaa Elsasta ja Annasta, Arendelin satuvaltakunnan kuninkaallisista siskoksista ja parhaista ystävyksistä.

Tarina pelaa varman päälle, mutta kuviossa riittää vielä ammennettavaa: Anna on maanläheisempi ja samastuttavampi, Elsaa taas hänen taikavoimansa houkuttelevat ihmisten parista kohti luontoa ja tuntemattomia seikkailuja.

Tie vie lumottuun metsään, jonka ikuisen sumun vangiksi on joutunut niin pohjanväkeä kuin Elsan ja Annan kansaakin. Matkaan lähtee myös Annaa kosiskeleva Kristoff.

Tärkeässä roolissa ovat neljä elementtiä: ilma, maa, tuli ja vesi. Mikäpä siinä, mutta tuloksena on turhia sivuhahmoja. Lehtiä tanssittavalla ilmanhengellä ja tulta edustavalla söpöllä salamanterilla ei ole oikein mitään virkaa.

Kun mukana ovat vielä porobestis Sven sekä nippelitietoa jakava höröhampainen lumiukko Olaf, päähenkilöt saavat rinnalleen turhan laajan kaartin koomisia peesaajia.

Musiikin puolella Kristoff fiilistelee mahtipontisissa kasaritunnelmissa, ja Olaf saa oman revyynumeronsa. Elsan laulut ovat vahvasta tulkinnasta huolimatta — tai ehkä sen vuoksi — tavanomaista euroviisukamaa.

Jatko-osaa on etukäteen hehkutettu sillä, että inspiraatiota on haettu paikan päältä Lapin luonnosta.

Täkäläiselle onkin koskettavaa nähdä tutunoloisia maisemia. Värimaailma ansaitsee kiitosta: karkki-imelyyden rinnalle tuodaan kaunista harmaata ja murrettuja sävyjä.

Tumma taivas pohjoisen meren yllä on yksinkertaisuudessaan upea, ja arvaamattomat kivijättiläiset sopivat hienosti tunturimaisemiin.

Toisaalta tunnelmallisesta luontokuvauksesta seuraa outo epäsuhta. Kun jäkäläpeitteiset kivet ja syksyiset maitohorsmat ovat herkän realistisia, ihmiset näyttävät entistä enemmän muovisilta vinkuleluilta.

Juonesta löytyy tervetullut ripaus kolonialismikritiikkiä: etelän vallanpitäjät eivät aina tarkoita pohjoisen kansan parasta. Saamelaisten konsultoinnin ansiosta pohjanväen kuvaus ei muutenkaan vaikuta kauhean kiusalliselta.

Vaikka Frozen II näyttää edeltäjäänsä komeammalta, ilmiselvä jatko-osamaisuus pudottaa pisteitä. Varsinaisille Frozen-faneille elokuva tuntui kyllä maittavan erinomaisesti.