Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Är­syt­tää­kö pe­rus­suo­ma­lai­set toi­mit­ta­jia?

”Perussuomalaiset vie hallitusta kohusta kohuun, eivätkä pelisääntökeskustelut tuo muutosta yhteiseloon – Orpo maksaa kovaa hintaa valinnastaan. Myös kaksilla rattailla ajaminen kuuluu perussuomalaiseen politiikkaan”, otsikoi Lapin Kansa pääkirjoituksensa 3.12.) ja jatkaa:

”Puolue haluaa pysyä hallituksessa, mutta viestiä samaan aikaan kansallismielisille, muukalaiskammoisille ja muille äärilaitaan lukeutuville kannattajilleen, että kova linja pitää, oli Orpo ja kokoomus tietyistä asioista mitä mieltä tahansa”.

Vaikka en olekaan koskaan kannattanut perussuomalaisia, otsikko vaikuttaa kantaa ottavana ko. puoluetta vastaan. Samanlaista kaksilla rattailla ajelua esiintyy kaikissa puolueissa. Olkoon esimerkkinä vaikkapa meno sdp:ssä viime aikoina. Keskustallakin on omat siipensä.

Kirjoittaja epäilee, että media suhtautuu perussuomalaisiin muita puolueita kriittisemmin.
Kirjoittaja epäilee, että media suhtautuu perussuomalaisiin muita puolueita kriittisemmin.
Kuva: Henna Lammi

Perussuomalaiset näyttää olevan tikun nokassa monien toimittajien jutuissa. Lienee niin, että heidän sympatiat ovat jossain muualla. Hehän ovat ammattilaisia, jotka osaavat puhua ”rivien välistä” ja tuoda näin ajatuksensa julki. Erikoisen hyvin tässä ovat kunnostautuneet Ylen ajankohtaistoimittajat, jopa mauttomuuksiin asti.

Perussuomalaisn kansaedustajan osallistumista soihtukulkueeseen Linnan juhlien sijaan pidettiin pöyristyttävänä. Tarja Halosen matkaa ”hiekkakonferenssiin” sivuutettiin pikkuhuomautuksella. Kun tietää hänen taustansa, kyseessä oli tarkoituksellinen provokaatio. Entinen presidentti ei ole ollut juhlista pois, ellei ole ollut sairas tai kuollut.

Tekipä juttuja kuka tahansa, ”puolueettomia” he eivät ole. Kirjoittajien tausta vaikuttaa, minunkin.

Menneinä suomettumisen aikoina puhuttiin, että täytyy osata lukea rivien välistä, koska silloin toimittajatkin ”ymmärsivät” mistä voi kirjoittaa. Jos eivät, pantiin ymmärtämään. Olisiko vieläkin menneisyyden haamuja ohjailemassa meitä, vaikka emme sitä myönnäkään?

Jorma Törmänen