Ympäristöystävällisyys ja ympärivuotisuus nousivat esille keväällä 2023 Inarissa järjestetyissä tulevaisuustyöpajoissa toivottuina matkailun tulevaisuutta kuvaavina tekijöinä.
Näissä EU:n horisonttihanke ArcticHubsin työpajoissa esitetyissä tulevaisuuskuvissa ei sinällään ole mitään yllättävää. Samantapaisia ajatuksia esitettiin eri puolilla arktista aluetta pidetyissä työpajoissa: massamatkailua pelätään ja kestävyyden nimiin vannotaan. Ratkaisuna monella arktisella matkailualueella nähdään erilaiset rajoitukset, maksut ja kontrolli.
Massamatkailun toivottuna vaihtoehtona puhutaan luksusmatkailusta. Grönlannista Färsaarille luksusta visioidaan hyvin maksavien asiakkaiden ympäristöystävällisenä vaihtoehtona.
Tämä kuitenkin jakaa mielipiteitä. Inarissa luksus nähtiin osin uhkana, luksusmatkailijat kun saattaisivat olla entistä etäämpänä asukkaiden todellisuudesta, omissa hirsilinnakuplissaan.
Arktisen alueen matkailun kasvaessa nopeasti sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat nousseet yhä vahvemmin esille niin matkailututkimuksessa kuin mediassa. Tasapainoilu matkailun sopivasta määrästä jakaa mielipiteitä.
Mihin paikkoihin matkailijoita halutaan ohjata ja minkälaiset matkailijat toivotetaan tervetulleiksi? Halutaanko arktisista alueista etuoikeutettujen temmellyskenttä ja onko varakas matkailija jollakin tavalla ympäristöystävällisempi verrattuna pienemmällä budjetilla matkailevaan?
ArcticHubsin työpajoissa viileitä säitä pidettiin arktisen alueen vahvuutena, kun monet alueet kärsivät kuumuudesta ja kuivuudesta. Mutta kenelle viileys on valttia, ja onko eettistä rakentaa pohjoisen matkailumarkkinointia sen varaan?
Eri puolilla arktista aluetta tulevaisuuden mahdollisuutena nähtiin hallittu, säännelty ja valvottu matkailuelinkeino, joka hyödyttää paikallisyhteisöjä. Matkailu vetää puoleensa myös uusia ja nuoria asukkaita.
Infrastruktuuri ei pysy kaikkialla perässä matkailijoiden, sesonkityöläisten ja uusien asukkaiden määrän kasvaessa nopeasti. Asuntojen lyhytaikaisesta vuokrauksesta ja muusta matkailuun liittyvästä sääntelystä on tullut yhä ajankohtaisempi aihe.
Massamatkailun nähtiin uhkaavan Inarissa luontoa ja paikallista elämää, Grönlannin Nuukissa pieniä yhteisöjä ja Färsaarilla biologista monimuotoisuutta. Huolissaan oltiin myös siitä, että kansainvälisten sijoittajien ja yritysten saapuminen veisi matkailutulot pois alueelta.
Inarin osalta matkailun ja poronhoidon suhteet nähtiin moninaisina. Toisaalta monet matkailuaktiviteetit ja -rakenteet haittaavat poronhoitoa, mutta toisaalta synergiaakin toimintojen välillä on. Inarissa toteutetussa karttakyselyssä eniten mielipiteitä jakoi Inarijärven matkailukäyttö. Osa vastaajista halusi suojella järven kokonaan, kun taas osa sallisi etelä- ja länsirannan matkailurakentamisen.
Matkailu nousi esiin merkittävänä tulevaisuuden uhkakuvana myös nuorisotyöpajassa, jossa 14 nuorta Grönlannista, Islannista, Norjasta, Ruotsista ja Suomesta kokoontui keskustelemaan arktisen alueen tulevaisuudesta. Heidän mielestään matkailua markkinoidaan kritiikittömästi syrjäisten alueiden pelastajana, joten he nostivat sen esiin varoittavana esimerkkinä.
Nuorten mielestä matkailun haittapuoliin kuuluu, että tietyt paikat korostuvat kaikkien suosimina kohteina ja he pelkäsivät, että erityisesti erämaa-alueet ylikansoittuvat. Tämä johtaa luonnon kulumiseen, etenkin kun tarvittavan infrastruktuurin ylläpitoon ei ole tarpeeksi resursseja.
Nuoret eivät pitäneet myöskään risteilymatkailua sosiaalisesti kestävänä. He nostivat esiin kuluttajakäyttäytymisen muuttumisen mahdollisuutena ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Matkailun säännökset, matkailuvero ja kestävä kulutuskäyttäytyminen pohdituttavat epäilemättä tulevaisuudessa yhä enemmän arktisella alueella kuten Suomen Lapissa.