Anita, 83, ja Erkki, 85, tekevät yhä vuoden polt­to­puun­sa omin käsin omasta met­säs­tä: "Työ­läin­tä siinä on tie­rei­kien suun­nit­te­lu"

Ylitornion Liinangissa asuva Anita Ristioja-Alasaukko-oja, 83, lukee päivittäin Lapin Kansan paperilta ja haluaisi enemmän juttuja Ylitornion ja Pellon alueelta.

Tervaskannot työmaallaan. Anita Ristioja-Alasaukko-oja (83) ja Erkki Alasaukko-oja (85) lämmittävät yhä omin käsin tehdyillä puilla.
Tervaskannot työmaallaan. Anita Ristioja-Alasaukko-oja (83) ja Erkki Alasaukko-oja (85) lämmittävät yhä omin käsin tehdyillä puilla.
Kuva: Jouni Porsanger

Pian satavuotiaan hirsitalon seinässä on ilmalämpöpumppu.

Sitä tarvittiin viime kesän helteillä, mutta ei enää, kun Ylitornion Liinangissa aletaan lämmittää talvea varten.

Syy löytyy vielä vanhemman, harmaan talousrakennuksen takaa. Rankakasat ja puupinot ovat yhtä jämptissä järjestyksessä kuin talo ja pihapiiri.

– Nuo ovat Erkin tekemiä ja nuo minun, emäntä Anita Ristioja-Alasaukko-oja esittelee.

-

– Ei täällä mottikilpailuja pidetä, mutta sen verran pitää molempien palstoilta tulla, että talo pysyy puilla lämpimänä.

Hän on täyttänyt 83 vuotta, aviomies Erkki Alasaukko-oja 85. Silti pariskunta kaataa yhä omin käsin polttopuunsa metsästä, pienii ja pinoaa.

Anita Ristioja-Alasaukko-oja ei pidä savottaa kummallisena.

– Työläintä siinä on tiereikien suunnittelu. Että mistä saat puut metsästä pihaan.

– Kyllä sisarenpoika ne sitten ajaa mönkijällään, kun reitti on vain selvä.

Vuonna 1924 valmistunut hirsitalo on sama, jossa Anita Ristioja syntyi.

Hän asui välillä Pellossa ja piti siellä siskonsa kanssa käsityöliikettä. Liinankiin hän asettui pysyvästi 1996.

– Kun Erkki lupasi lähteä matkaan, päätin tulla takaisin.

Pariskunta oli avioitunut vuonna 1981. Silloin morsiamella oli ikää 45.

– Olin niin vanha, etten raaskinut enää luopua omasta nimestäni, hän hymyilee.

– Silloin laki vielä vaati, että avioliitossa pitää ottaa miehen nimi tai yhdistelmä. Niin minusta tuli kaksinkertainen oja.

Ennen kuin jokasyksyinen polttopuusavotta alkoi, hän kulki marjametsässä. Ristioja-Alasaukko-oja arvelee olevansa kylässä ainoa, joka kerää vielä marjoja myyntiin.

– Ihmiset ovat vanhentuneet, tai tekevät muuta, jos eivät ole muuttaneet jo pois.

He aikovat pysyä Liinangissa niin kauan kuin terveyttä riittää.

– Mikäpä hätä meillä täällä. Kunhan ollaan vaan.

Lapin Kansan 90-vuotissyntymäpäivän kunniaksi kiersimme tapaamassa Lapin kansaa eri puolilla Lappia:

Milleniaali viihtyy nuotiolla ja näyttelyissä

Maitotilalla eletään lehmien rytmiin

Rekkaralli huristaa Veijo Wahlbergin korjaamon seinän vierestä: "Tässä ollaan liikepaikalla"

Taiteilija Veli Koljonen asuu koiransa kanssa kahden lähes 1000 neliön kelolinnaa: "On tässä ilonsa, mutta on päänsärkyäkin"

Eero Perttunen on huuliharpunsoiton Suomen mestari ja poronomistaja, joka kuvaa ja nimeää kaikki poronsa: "Kun alan johonkin, alan tosissaan"

Pokémoneja jahtaava sinkku, jonka nauru täyttää koko sotilaskodin: Camilla Huuhtanen ei ole ihan tavallinen sotilaspastori

Toisen polven mainari kaivaa kultaa Kittilässä: "Olemme viihtyneet kaikin puolin"

Airi Peltoniemi johtaa kiekkoseuraa Kemijärvellä: "Jos teen omille lapsille, voin tehdä samalla muillekin"

Salim Bilen luki lapsena matkakirjan ihmeellisestä maasta – nyt hän tekee pizzoja Posiolla

Anita, 83, ja Erkki, 85, tekevät yhä vuoden polttopuunsa omin käsin omasta metsästä: "Työläintä siinä on tiereikien suunnittelu"

Lääkäripariskunta pitää kirjansa Utsjoella, vaikka muutti Ivalosta Ouluun: "Ehkä tämä on sitä modernia jutaamista"

Veikka Körkkö pelaa kahta lajia – ja myös kahden maan väreissä