Meri-Lapin väestön luonnollinen asiointisuunta on Oulu, jos palveluja ei löydy omalta alueelta. Sama koskee valinnanvapauden piirissä olevia terveyspalveluja.
Vuodenvaihteessa loppunut raskas kirurgia Länsi-Pohjassa osoittaa, että 83–86 % leikkauspotilaista on mennyt OYS:n leikattavaksi. OYS:n lasku tulee Laphalle omaa toimintaa kalliimmaksi. OYS on myös lähin sairaala 87 %:lle Länsi-Pohjan väestöstä, jos omasta sairaalasta ei saa tarvittavaa apua kiiretilanteessa virka-ajan ulkopuolella, viikonloppuisin ja arkipyhinä.
Lasku tulee Laphalle ja potilasmaksutulot menetetään. Länsi-Pohjan alueen väestömäärä on 1/3 koko Lapin väestöstä. Niinpä Länsi-Pohjan väestöstä 80 prosentin suuntautuminen hakemaan valinnanvapauden piiriin kuuluvat terveyspalvelut OYS:sta, romahduttaa Laphan talouden ja vaarantaa Laphan itsenäisyyden.
Näillä ja monilla muutosesitykseni liitteissä esiin nostetuilla perusteilla oli täysin välttämätöntä, sekä muun sotelainsäädännön velvoitteiden mukaista, tehdä muutosesitys vaihtoehtoisesta säästömallista. Vaihtoehtomme on Länsi-Pohjan sairaalan asiantuntijoiden laatima. Siihen on sitouduttu aivan eri tavoin kuin arviointiryhmän esittämään malliin. Säästöt toteutuvat, esitykseni liitteenä olevien laskelmien mukaan, huomattavasti paremmin.
NHG rooli on merkittävä selvitysten tekijä julkishallinnolle. Mikä on selvitysten luotettavuus, jos niitä voi ohjailla arviointiryhmän jo ennakkoon päättämän lopputuloksen mukaan. Tähän valmisteluun me aluevaltuutettuina jouduimme tyytymään.
Miten voimme aluevaltuutettuina kantaa juridisen vastuun, jos potilasturvallisuutta tietoisesti heikennetään niin, että siitä voi aiheutua kuolemia ja vammautumisia? Tämä järjestelmä on pelottava ja lainsäädäntö ei turvaa kunnolla oikeuksiamme, kun ne ovat näin pahasti keskenään ristiriidassa. Raha näyttelee entistä suurempaa roolia siinä saavatko Lapin asukkaat tarvittaessa apua ajoissa silloin, kun sitä todella tarvitsevat.
Vaikeasti sairaat ihmiset kuuluisi hoitaa lähimmissä sairaaloissa, eikä tien päällä ambulansseissa yli sadan kilometrien matkalla. Ilman huomattavia lisäresursseja ensihoito ei toimi.
Jo nyt syntyy ambulanssityhjiöitä, kun sairastumisia tai onnettomuuksia ei voi ennakoida tai ajoittaa peräjälkeen tapahtuviksi. Jos ei mitoiteta edes ensihoitoyksiköiden määrää oikein, riskit kasvavat koko Lapin väestölle. Lapin keskussairaalan ensihoito ruuhkautuu entisestään. Hoitojonot kasvavat ja hoitoon pääsy pitkittyy koko Lapissa arviointiryhmän esityksellä.
Aluevaltuutettuna on velvollisuus huolehtia Lapin asukkaiden elintärkeiden palvelujen turvaamisesta. Sotepalvelujen alasajossa on nyt tullut raja vastaan. Sairaalaverkkoa koskevan lain yli menevää palvelujen alasajoa ei pitäisi arviointiryhmänkään esittää, koska ministeriöiden virkamiesten ei pitäisi tehdä politiikkaa arviointiryhmän kautta.