Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Ajat­te­le­mi­sen aihetta

Luin Esko Rannan toimittaman kirjan Kitti-Jounin tarinoita. Kirja on saamelaisvaikuttaja Kitin elämänkerran ohella myös paljon muuta. Se paneutuu muun muassa monipuolisesti saamen kansan historiaan, eri saamelaisryhmien juuriin, elinkeinojen kehitykseen ja saamelaiseen kulttuuriin.

Myös minulle, joka olen pohjoisessa syntynyt ja suurimman osan elämästäni täällä asunut, kirja tarjoaa paljon uutta tietoa ja avaa uusia näkökulmia. Huomaan, että olen paneutunut saamelaisen kansan historiaan ja nykypäivään vain pintapuolisesti. Kirja pakottaa kaikkia lukijoitaan irtautumaan ennakkoluuloistaan ja ajattelemaan totuttua laajemmin.

Kirja on kiihkoton puheenvuoro kiivaana jo vuosikymmeniä velloneeseen riitelyyn, joka on vahingoittanut merkittävästi kaikkien saamelaisten asemaa. Kiistely siitä, kuka on oikea saamelainen, ei ole koitunut kenenkään eduksi.

Jos oikein ymmärsin, Jouni Kitti pitää kiistelyä valtapolitiikkana. Se ei aja kenenkään etuja ja on täysin turhaa. Sopu ja yhteinen näkemys on saavutettavissa, jos löytyy tahtoa ja halua nousta vanhoista poteroista.

Jouni Kitti toimi aikoinaan maa- ja metsätalousministeriön tarkastaja.
Jouni Kitti toimi aikoinaan maa- ja metsätalousministeriön tarkastaja.
Kuva: Ilkka Koskinen / arkisto

Käsittääkseni Kitti näkee, että kaikki eri saamelaisryhmät ovat lähtökohdiltaan yhtä ja samaa saamelaista kansaa. On erilaisia kieliryhmiä ja on myös pelkästään suomea puhuvia saamelaisia. Moninaisuus luo monipuolisen saamelaisen kulttuurin ja moninaisuuden hyväksyminen koituu koko saamen kansan hyväksi.

Kitti kritisoi ankarasti saamelaiskäräjien johtoa ja myös oikeusministeriötä. Valtiovallan edustajana ministeriö on suuri syyllinen siihen, että asiat ovat menneet juntturaan. Ymmärsin hänen myös asettavan valtiovallalle ensisijaisen vastuun sovun löytämisessä. Kritiikki ja ratkaisuehdotukset vaikuttavat ainakin näin ulkopuolisen silmissä hyvin perustelluilta.

Lähes kauhistuttavaa oli lukea, että kiistely siitä, kuka on oikea saamelainen on johtanut jopa sellaisiin mahdottomuuksiin, että saman suvun jäsenistä joku hyväksytään saamelaiseksi joku toinen ei. Miten tällainen on ylipäätään mahdollista? Tämä on samalla hyvä esimerkki siitä, miten solmuun suhteet ovat menneet.

On pakko sanoa, että kuva saamelaisista on valtaväestön keskuudessa huono. Syynä tähän on riitely.

Kitti, jonka oma elämänkaari on paljon nähneen miehen huikea tarina, kehottaa muutokseen ja näkee siihen mahdollisuudet. Oli nautinto lukea tämä tarina. Ymmärtääkseni syvällisemmin tulen lukemaan kirjan vielä uudelleen ainakin kerran pari.

Markku Melaranta