Vasa kysyi lukio- ja ammattikouluikäisiltä nuorilta, mitä he ajattelevat aikuistumisesta. Kysely lähetettiin Kemin lyseon lukioon ja ammattikoulu Lappiaan, ja siihen sai vastata halutessaan.
Kyselyyn vastasi 44 nuorta, joiden vastauksia on käytetty jutussa. Nuorten henkilöllisyys on toimituksen tiedossa.
Nuoret määrittelivät aikuisuuden olevan vastuun kasvamista, itsenäisyyttä, ja riippumattomuutta omista vanhemmista. Aikuisena muutetaan omaan asuntoon, tehdään itse omat päätökset ja kasvetaan ihmisenä.
17-vuotias Daniel Rasilainen sanoo, että aikuistumisessa on keskeistä oman itsensä oppiminen ja ymmärtäminen. Rasilaisen mukaan aikuistuminen on koko elämän kestävä prosessi. Osa vastaajista taas olivat sitä mieltä, että aikuistuminen tapahtuu, kun on täysi-ikäinen.
Kasvatuspsykologiassa aikuistuminen määritellään kehitysvaiheena nuoruuden ja varhaisaikuisuuden, sekä aikuisuuden välillä, kertoo kasvatuspsykologian professori Satu Uusiautti Lapin yliopistosta. Tähän kehitysvaiheeseen liittyy irtautuminen lapsuudenkodista ja omien arvojen mukaisen elämäntavan rakentaminen itsenäisesti.
– Aikuistumista edeltää nuoruuden kehitysvaiheelle ominainen oman identiteetin etsiminen ja löytäminen, omaan elämänsuuntaan tehtäviä valintoja, kuten koulutukseen tai töihin hakeutuminen.
Uusiautti kertoo, että aikuistumiseen voi liittyä monenlaisia tunteita, kuten epävarmuutta ja huolta siitä, miten selviää aikuistumisen tuomista uusista haasteista ja itsenäistymisestä. Siihen voi liittyä myös iloa ja vapautumisen tunnetta, koska pääsee aloittamaan oman elämän omassa kodissa.
Huolta ja intoa samaan aikaan
Kyselyssä nuoret kuvaavat aikuistumista muun muassa pelottavana, stressaavana, vapauttavana, vaikeana ja jännittävänä. Weera Juntikka, 20, kertoo, että aikuistuminen on vaikeaa ja kipeää, sillä silloin täytyy luopua paljosta ja tehdä tilaa uusille asioille, jotta voi kasvaa. Hänen mielestä aikuistuminen on myös samaan aikaan paras kokemus, koska voi nähdä, miten itse on kasvanut ihmisenä.
Vähän yli puolet vastaajista kertoi aikuistumisen stressaavan tai huolestuttavan, mutta samaan aikaan nuoret olivat aikuistumisesta myös innoissaan. Osa nuorista taas ei haluaisi aikuistua ollenkaan. 16-vuotias Vinnietta Päkkilä kertoo, että haluaisi olla vielä pitkään nuori, koska silloin ei ole niin paljon velvollisuuksia ja huolia.
– Huolien jakaminen ja sanominen ääneen kannattaa, sillä pienestäkin asiasta voi helposti nousta mittavampi murhe kuin mitä se onkaan. Kaverin tai vanhemman kanssa asioiden palastelu ja ratkaisujen etsiminen auttaa.
Satu Uusiautti uskoo myös, että myönteinen kasvatus ja ohjaus on tärkeä keino vähentää nuorten huolia ja edistää hyvinvointia. Kun oppii tunnistamaan hyvää itsessä ja muissa sekä odottamaan myönteisiä asioita elämässä, se toimii resurssina, kun joutuu kohtaamaan vastoinkäymisiä tai haasteita.
Jäänkö yksin aikuistuessani?
Kyselyn perusteella nuoria huolestuttaa eniten raha asiat ja laskujen maksaminen, oma jaksaminen arjessa, yksinäisyys ja työllistyminen tai töiden teko. Kemiläinen Venla Lampiaho, 16, kertoo, että rahan käytössä huolestuttaa se, että käyttää sitä huonosti ja holtittomasti.
Muut nuoret kertoivat myös, että he eivät ole tottuneet käyttämään rahaa pakollisiin menoihin ja moni ei tiedä, miten laskuja ja veroja maksetaan. Nuorille pitäisi opettaa enemmän rahankäytöstä, jotta aikuistuminen on helpompaa ja vähemmän stressaavaa.
Nuorilla huolestuttaa myös se, että yksin asuminen tuntuu yksinäiseltä. Myös yksin jääminen mietityttää, kun muuttaa uudelle paikkakunnalle. On iso muutos, kun perhettä ei ehdi näkemään yhtä paljon kuin ennen paikkakunnan vaihtamisen vuoksi.
Satu Uusiautti tunnistaa yksinjäämiseen liittyvän huolen.
– Koettu yksinäisyys on varmasti yksi eniten hyvinvointia kuormittavista tekijöistä. Olisi tärkeää kohdata kavereita ja vaalia vuorovaikutusta, tehdä asioita yhdessä ja muutenkin kuin somen välityksellä, kertoo Uusiautti.
Uusiautti neuvoo puhumaan mieltä painavista asioista kaverille tai vanhemmalle, sekä olemaan armollinen itselle, koska kaikkea ei tarvitse tietää ja osata.
Miten valitsen itselleni sopivan alan?
Yksi osa aikuistumista on ammatinvalinnan pohtiminen. Kasvatuspsykologian professori Satu Uusiautti antaa tärpit oman suunnan löytämiseen:
Tutustu omiin vahvuuksiin ja mielenkiinnon kohteisiin. Tässä voi käyttää apuna VAHTO-projektin (vahvuusperustainen tulevaisuusohjaus) tehtäviä: eoppimispalvelut.fi
Pohdi, minkälaisella alalla pääset hyödyntämään vahvuuksiasi. Tässä voi auttaa ammatinvalintatestit, niitä löytyy netistä useampia, esimerkiksi studentum.fi
Lapin yliopiston ja muidenkin koulujen nettisivuilta löytyy uratarinoita, joita kannattaa lukea, jotta saa käsityksen siitä, minkälaista alalla työskentely on.
Yliopistot ja ammattikorkeakoulut pitävät avointen ovien päiviä, jolloin pääsee tutustumaan kouluun ja aloihin, sekä puhumaan alan opiskelijoille.
Kannattaa myös jutella itseä kiinnostavien alojen parissa työskentelevien kanssa ja kysyä, mikä heidän työssä on parasta ja miksi he kokevat viihtyvänsä työssä.