Mainos

”Ai­kuis­so­siaa­li­työ on nä­kö­ala­paik­ka siihen, mitä yh­teis­kun­nal­li­sis­sa pal­ve­lu­ra­ken­teis­sa ta­pah­tuu” – työ­ikäis­ten so­siaa­li­pal­ve­lui­ta ke­hi­te­tään yh­teis­työs­sä ken­täl­lä toi­mi­vien työn­te­ki­jöi­den kanssa

Tulevaisuuden sote-keskus - ja Rakenteellinen sosiaalityö Lapissa (ESR) -hankkeiden välisessä yhteistyössä kehitetään aikuissosiaalityön asiakasprosesseja ja rakenteellista sosiaalityötä. Kehittämistyön tavoitteena on yhtenäistää käytänteitä siirryttäessä hyvinointialueelle.

Kehittämistyön teemat mukailevat THL:n koordinoimaa valtakunnallista sosiaalihuollon kehittämisohjelmaa. ”Kansallisesti alueiden välinen yhteistyö on tärkeää, sillä asiakasprosessien työkäytänteiden jakaminen auttaa kehittämistyössä ja luo yhteneväisyyttä”, kommentoivat Anni Partanen ja Eija Savelius-Koski.
Kehittämistyön teemat mukailevat THL:n koordinoimaa valtakunnallista sosiaalihuollon kehittämisohjelmaa. ”Kansallisesti alueiden välinen yhteistyö on tärkeää, sillä asiakasprosessien työkäytänteiden jakaminen auttaa kehittämistyössä ja luo yhteneväisyyttä”, kommentoivat Anni Partanen ja Eija Savelius-Koski.

Hankkeet tekevät Lapin alueella yhteistyötä eri toimijoiden ja hyvinvointialueen valmistelutyöryhmien kanssa. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen koordinoimien hankkeiden tavoitteet ovat yhteneväiset: työikäisten asiakkaiden kanssa tehtävän sosiaalityön näkyväksi tekeminen sekä rakenteellisen sosiaalityön kehittäminen.

Vuoden 2023 loppuun kestävä Tulevaisuuden sote-keskus - ja Rakenteellinen sosiaalityö Lapissa -hanke kehittävät yhteistyössä aikuissosiaalityön asiakasprosesseja ja rakenteellista sosiaalityötä.

Sosiaalihuoltolakiin perustuva rakenteellinen sosiaalityö sisältää muun muassa tiedon keräämisen sosiaalisista ilmiöistä sekä konkreettisten ratkaisuehdotusten tekemistä palveluiden kehittämisen ja päätöksenteon tueksi. Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa tuetaan taas kuntien peruspalveluiden kehittämistä laaja-alaisesti.

– Tämän vuoden aikana olemme saaneet vahvistettua hanketyöresurssia sosiaalipalvelujen osalta, mikä on todella hieno asia, toteaa sosiaalihuollon erityisasiantuntija Eija Savelius-Koski Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeesta.

Mukana kehittämistyössä ovat hanketyöntekijöiden lisäksi kehittäjäsosiaalityöntekijät Jonna Lindholm Rovaniemen kaupungista, Outi Karjalainen ja Annika Vaaramaa Tornion kaupungista ja Kirsi Saloheimo Ylitornion kunnasta. Suurin osa sosiaalityöntekijöistä tekee hanketyötä virkatöidensä ohessa.

– On äärimmäisen tärkeää, että sosiaalipalveluja kehittäessämme, mukana prosessissa on myös kentällä toimivat sosiaalialan työntekijät. Heidän kauttaan pääsemme lähemmäs arkea, emmekä jää etäiseksi käytännön työstä, Savelius-Koski lisää.

”Sosiaalialalla on ominaista laajamittainen verkostotyöskentely muiden toimijoiden kanssa”, kommentoi Rovaniemen kaupungin kehittäjäsosiaalityöntekijä Jonna Lindholm. Eri työntekijöiden osallisuus ja asiakkaiden mahdollisuus osallistua työskentelyyn on tärkeää. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa on pitkät perinteet ja valmiit rakenteet kehittäjäasiakastoiminnalle.
”Sosiaalialalla on ominaista laajamittainen verkostotyöskentely muiden toimijoiden kanssa”, kommentoi Rovaniemen kaupungin kehittäjäsosiaalityöntekijä Jonna Lindholm. Eri työntekijöiden osallisuus ja asiakkaiden mahdollisuus osallistua työskentelyyn on tärkeää. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa on pitkät perinteet ja valmiit rakenteet kehittäjäasiakastoiminnalle.

Tavoitteena tuoda aikuissosiaalityö näkyväksi

Kun sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja kehitetään, on tärkeää tehdä työikäisten kanssa tehtävää sosiaalityötä näkyväksi. Kehittämisen yksi selkeä kohde on moniammatillisen ja suunnitelmallisen yhteistyörakenteiden vahvistaminen. Hanketyöntekijöiden mukaan erilaisissa asiakastilanteissa on tärkeää tunnistaa asiakkaat, jotka tarvitsevat moniammatillista yhteistyötä ja ovat erityisen tuen tarpeessa.

– Aikuissosiaalityön tehtäväkenttä on laaja ja asiakkaiden tuen tarpeet voivat olla monenlaisia: asiakkaiden arkea haastavat esimerkiksi toimeentuloon, ihmissuhteisiin, asumiseen, terveyteen ja päihteiden käyttöön liittyvät asiat. Tämän vuoksi moniammatillinen yhteistyö on tärkeää, avaa Rakenteellinen sosiaalityö Lapissa -hankkeen projektipäällikkö Anni Partanen.

”Kun talousasiat ovat kääriytymässä isoksi solmuksi, asunto on menossa alta ja arki ei suju, aikuissosiaalityöstä voi saada apua”

Miten aikuissosiaalityön prosesseja voitaisiin sitten kehittää ja tuoda samalla näkyväksi?

– Yhtenä toimenpiteenä olemme toteuttamassa aikuissosiaalityön käsikirjan. Käsikirja tulee olemaan saavutettavissa sekä asukkaille että asiakkaille, mutta se toimii myös ammattilaisille perehdytysmateriaalina ja oppaana toimiviin asiakasprosesseihin, esittelee Partanen.

Aikuissosiaalityön käsikirjassa käydään läpi käytännön työssä tarvittavia menetelmiä, joiden avulla sosiaalialan ammattilaiset voivat tunnistaa erilaisia asiakkuuksia ja heidän tarvitsemiaan palveluitaan. Asiakkuuksien tarkastelu tai asiakkuussegmentointi on yksi työväline, jonka avulla voidaan hahmottaa laajemmin asiakaskunnan erilaisia tarpeita ja palvelupolkuja. Työskentelyn avulla saadaan tietoa myös palveluiden ja asiakasprosessien vaikuttavuudesta, silloin kun menetelmää käytetään systemaattisesti.

– Segmentointi on todella silmiä avaava prosessi, joka antaa syvemmän ymmärryksen asiakkaiden tilanteesta. Se auttaa hahmottamaan palvelutarpeita ja tukee samalla tiimin työnjakoa ja työskentelyä, Tornion kaupungin kehittäjäsosiaalityöntekijät Vaaramaa ja Karjalainen kehuvat.

Kallisarvoista tietoa sosiaalisista ilmiöistä ja palvelurakenteesta

Aikuissosiaalityö on näköalapaikka siihen, mitä yhteiskunnallisissa palvelurakenteissa tapahtuu. Esimerkiksi KELAssa ja TE-palveluissa tai muissa organisaatioissa ja rakenteissa tapahtuvat muutokset heijastuvat usein asiakkaiden tilanteisiin eri tavoin. Sosiaalihuoltolakiin perustuvan rakenteellisen sosiaalityön keinoin voidaan nostaa esiin näiden muutosten eri tasoisia vaikutuksia.

Rakenteellinen sosiaalityö Lapissa -hankkeen yksi piloteista on sosiaalinen raportointi, jonka tavoitteena on tuoda juuri tämänkaltaiset sosiaalityön ilmiöt näkyviksi. Hanke tuottaa tietoa ajankohtaisista yhteiskunnallisista ja paikallisista muutoksista palveluissa ja niiden vaikutuksista asiakkaiden elämäntilanteisiin.

– Käytännössä sosiaalialan ammattilainen kuvailee sähköiselle raportointilomakkeelle ilmiön tai asian, johon hän on kiinnittänyt arjessa huomiota sekä tekee konkreettisen ratkaisuehdotuksen. Lomake on tehty helposti ja nopeasti täytettäväksi, jotta työntekijät pystyvät toteuttamaan sosiaalista raportointia arjen kiireessä, Partanen esittelee.

”Sosiaalisen raportoinnin avulla tuotetaan tietoa sosiaalisista ilmiöistä: millaiset asiat haastavat asiakkaiden arkea ja miten yhteistyö eri ammattilaisten ja toimijoiden kanssa sujuu?”

Pilottiin on lähtenyt mukaan kuusi Lapin kuntaa ja tuotettuja raportteja on tehty yhteensä 50 kappaletta. Viime vuoden vaihteeseen mennessä saapuneet raportit on toimitettu hyvinvointialueen valmistelutyöryhmän käyttöön, jotta niitä voidaan hyödyntää palveluita ja uusia rakenteita kehitettäessä.

Jatkossa tarkoituksena on kehittää rakenteellisen sosiaalityön toteuttamiseen entistä vahvemmat rakenteet, jotta tieto kulkeutuu paremmin arjen sosiaalityöstä johtamisen rakenteisiin ja eteenpäin päätöksentekoon.

Seuraavaksi hanketyöryhmä järjestää työpajasarjan viidessä eri sosiaalitoimistossa Lapin alueella. ”Olemme menossa yhdessä kohti hyvinvointialuetta. Työpajat ovat yksi hyvä keino luoda pohjaa yhtenäisille käytännöille tulevaisuudessa”, kommentoivat Eija Savelius-Koski, Anni Partanen ja Jonna Lindholm.
Seuraavaksi hanketyöryhmä järjestää työpajasarjan viidessä eri sosiaalitoimistossa Lapin alueella. ”Olemme menossa yhdessä kohti hyvinvointialuetta. Työpajat ovat yksi hyvä keino luoda pohjaa yhtenäisille käytännöille tulevaisuudessa”, kommentoivat Eija Savelius-Koski, Anni Partanen ja Jonna Lindholm.

Työpajat keräävät sosiaalialan työntekijät yhteen

Lapissa käynnistetään toukokuun aikana Sosiaalityölle nostetta -työpajasarja. Työskentely aloitetaan viidessä sosiaalitoimistossa, mutta kehittämistyöhön on mahdollista liittyä mukaan myöhemminkin. Työpajojen teemoina ovat asiakkuuksien tarkastelu, asiakasprosessin kehittäminen ja rakenteellisen sosiaalityön vahvistaminen.

– On hienoa päästä verkostoitumaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Tarkoituksenamme on luoda paikka, jossa kaikki pääsevät keskustelemaan sosiaalityön eri toimintamalleista, käytänteistä ja alan haasteista yhdessä, Savelius-Koski esittelee.

– Olemme saaneet työpajoista positiivisen vastaanoton, mikä on todella kannustavaa. Halua kehittämiselle löytyy ja siihen suhtaudutaan myönteisesti. On hienoa, että sosiaalialalla nähdään tarve moniammatillisen työn kehittämiselle. Yhteisvoimin voimme päästä tavoitteisiimme, summaavat Partanen ja Savelius-Koski hymyillen.

Infoboksi

Lisätietoja kehittämisestä ja Lapin hyvinvointialueesta

-