Ai­ka­tau­luis­sa py­sy­mi­nen on VR:lle jat­ku­vaa työtä ja Suomen talvi tekee teh­tä­väs­tä vielä haas­ta­vam­mal­la – "Tunnin mit­tai­sia myö­häs­ty­mi­siä sattuu alle 0,5 pro­sen­til­le kai­kis­ta ju­nis­ta"

VR korostaa viestinnässään matkojen nopeuttamista, mutta ihmisten puheissa nousevat useammin esille myöhästymiset. Täsmällisyyden parantaminen on yhtiölle jatkuva työ.

VR:n tilastoi ja seuraa kaikkien junien täsmällisyyttä yhdessä Väyläviraston ja Finrailin kanssa.
VR:n tilastoi ja seuraa kaikkien junien täsmällisyyttä yhdessä Väyläviraston ja Finrailin kanssa.
Kuva: Jukka Leinonen

Suomen talvi on haastavaa aikaa junaliikenteelle ja junien myöhästyminen on yleistä esimerkiksi voimakkaiden lumisateiden vuoksi. Näin kävi esimerkiksi keskiviikkona 18. joulukuuta, kun Suomen lännestä itään ylittänyt myrskyrintama aiheutti poikkeuksellisen paljon junien myöhästymisiä.

Yhden junan myöhästyminen heijastuu helposti moneen suuntaan varsinkin yksiraiteisen rataverkon alueella. VR:n tilastoi ja seuraa kaikkien junien täsmällisyyttä yhdessä Väyläviraston ja Finrailin kanssa. Yhtiön mukaan kaksi kolmasosaa myöhästymisen syistä eivät ole sen toimintapiiriin kuuluvia.

Kuinka paljon junista on myöhässä, VR:n liikennejohtaja Nina Mähönen?

– Pääosa junista on täsmällisiä. Me katsomme myöhästymistä 15 minuutin toleranssilla, jonka mukaan kaukoliikenteen junista lähes 90 prosenttia on tavoitteessaan. Myöhästymisiä oli huomattavasti enemmän keskiviikkona 18. joulukuuta, kun myrskyrintama meni läpi keskisen Suomen. Tunnin mittaisia myöhästymisiä sattuu alle 0,5 prosentille kaikista junista.

VR katsoo junan myöhästyneen, jos se on 15 minuuttia jäljessä aikataulustaan. Tämän määritelmän mukaan kaukoliikenteen junista lähes 90 prosenttia on tavoitteessaan, kertoo liikennepäällikkö Nina Mähönen.
VR katsoo junan myöhästyneen, jos se on 15 minuuttia jäljessä aikataulustaan. Tämän määritelmän mukaan kaukoliikenteen junista lähes 90 prosenttia on tavoitteessaan, kertoo liikennepäällikkö Nina Mähönen.
Kuva: Jukka Leinonen
Mitkä ovat myöhästymisten yleisimpiä syitä?

– Erilaiset sääilmiöt, talvella runsas lumi ja jää vaikuttavat junien myöhästymisiin. Runsas lumi voi esimerkiksi kasautua kaluston rakenteisiin ja osaltaan hidastaa junien kulkemista. Rataverkon kunto ja liikenteen ohjausjärjestelmät vaikuttavat myös täsmällisyyteen. VR itse tekee yhdessä Väyläviraston kanssa paljon toimenpiteitä, että täsmällisyyttä saadaan parannettua ja kohdennettua toimet sinne, missä ne vaikuttavat parhaiten.

Miten junaliikenteessä voitaisiin ottaa paremmin huomioon suomalaiset talviset sääolosuhteet?
Helsingistä Kemiin joulun viettoon matkalla ollut Aino Karplund kertoo matkustavansa junalla noin neljä kertaa vuodessa. Hänen mielestään junat kulkevat yleensä ajallaan.
Helsingistä Kemiin joulun viettoon matkalla ollut Aino Karplund kertoo matkustavansa junalla noin neljä kertaa vuodessa. Hänen mielestään junat kulkevat yleensä ajallaan.
Kuva: Jukka Leinonen

– Totta kai teemme paljonkin sen eteen. Tänä vuonna ollaan viime vuoden kokemuksista opittuina ollaan tehty toimenpiteitä, esimerkiksi huoltamalla kalustoa ennakkoon, että vältettäisiin kriittisten komponenttien rikkoutumisia.

– Talven aikataulu-, kalusto- ja henkilöstökierrot suunnitellaan niin, että heijastusvaikutukset pystyttäisiin minimoimaan. Yksiraiteisella rataverkolla yksittäisen junan myöhästyminen heijastuu usein laajemmallekin.

Yhden junan myöhästyminen vaikuttaa yksiraiteisella rataverkolla helposti useisiin juniin. Mitkä ovat paikkoja, joissa junat pysähtyvät yleisimmin odottamaan vastaan tulevaa liikennettä?

– Kohtaamispaikkoja on ympäri rataverkkoa keskimäärin 15 kilometrin välein. Käytännössä tehdään aikataulusuunnittelu niin että ylimääräiset pysähdykset pyritään välttämään siten, että kun otetaan matkustajia kyytiin, toinen juna voi mennä saman aikaisesti ohi.

VR korostaa viestinnässään junavuorojen nopeuttamista, mutta junavuorot myöhästyvät etenkin talvella. Onko junavuorojen nopeuttamisen ja junien myöhästymisten välillä ristiriitaa?

– Tietenkin tavoite on mahdollisimman täsmällinen liikenne ja analysoimme jatkuvasti aikatauluissa pysymistä. Ollaan puhuttu paljon nopeuttamisesta, mutta samaan aikaan esimerkiksi Tampere-Helsinki-välille on laitettu muutamia minuutteja lisää aikaa, koska on havaittu, että sieltä saavat aikansa monet myöhästymiset, jotka vaikuttavat pitkälle.

– Infrastruktuurin kunto ylimääräisine nopeusrajoituksineen vaikuttaa osaltaan täsmällisyyteen. Myöhästymisten analysointi, syiden etsiminen ja toimenpiteiden kohdentaminen on jatkuvaa työtä. Täsmällisyyden ja nopeuden välillä optimointi on oleellista myös Pohjois-Suomen tavoitettavuuden parantamiseksi.

Kaksoisraide jatkuu Oulu-Helsinki-välillä toistaiseksi Ylivieskaan asti. Kuinka paljon yhteydet nopeutuisivat, jos kaksoisraide saataisiin Ouluun asti?

– En lähde arvailemaan. Se toisi ainakin merkittävästi toimintavarmuutta ja yhden junan myöhästymisestä ei tulisi häiriöitä niin paljon.