Porotalouden tulevaisuusryhmä esitteli työstämänsä hoito- ja käyttösuunnitelman maaliskuussa. Siihen sisältyy porolaidunten suunnitteluvelvoite, jolla on määrä varmistaa laidunten kestävä käyttö. Suunnitelma vaatii muutoksia poronhoitolakiin ja -asetukseen. Lainsäädäntötyö alkaa 2025, jota ennen on tarkoitus toteuttaa suunnitelman pilottikokeilu kolmessa paliskunnassa.
Lakimuutoksille voisi olla tilausta myös porotalouden verotusmallissa, joka on paitsi vanhentunut ja monimutkainen myös eriarvoistava – se kohtelee osaa poronomistajista epäoikeudenmukaisella tavalla. Taustalla on vuosien kehitys, jossa vahingonkorvaukset suurpetojen tappamista poroista ovat ylittäneet paikoin moninkertaisesti lihanmyynnistä saatavat tulot.
Nykyverotusmallissa yksittäisen poronomistajan valtiolta saamat petovahinkokorvaukset päätyvät kyseisen porollisen veroilmoituksen sijasta paliskunnan yhteiseen kirjanpitoon, joka muodostaa pohjan paliskunnan jokaisen osakkaan verotukselle. Tästä seuraa, että vaikka vain pieni osa palkisen porollisista olisi saanut petovahinkokorvauksia, kaikki osakkaat maksavat niistä veroja.
Porotalous on yhteisöllinen elinkeino, mutta naapurin verojen maksamisessa näyttäisi menevän yhteisöllisyyden raja. Epäkohta aiheuttaa eripuraa erityisesti paliskunnissa, missä petovahingot ovat suuret ja isoimmat henkilökohtaiset korvaukset päätyvät vuodesta toiseen yksille ja samoille porollisille.
Paliskuntia on laajalla poronhoitoalueella yhteensä 54. Joissakin paliskunnissa valtaosa tuloista tulee peto- ja liikennekorvauksista – koko poronhoitoalueella niiden osuus on kolmannes.
Aika ja petopolitiikka ovat ajaneet porotalouden verotuksen ohi. Perinteikkään elinkeinon verotus perustuu yhä pitkälti siihen, paljonko koko paliskunnassa on syntynyt tuloja ja menoja. Petovahinkokorvausten lisäksi yhteiseen kirjanpitoon päätyvät tulopuolelle liikennevahinkokorvaukset, lihanmyyntitulot ja eläinperäiset tuet sekä menopuolelle tarhaus, ruokinta ja poistot.
Kun tulojen ja menojen erotus jaetaan lukuporojen määrällä, lopputuloksena on paliskunnan puhdas tuotto/poro. Kunkin osakkaan verotettava tulo saadaan, kun kerrotaan summa hänen lukuporojensa määrällä.
Käytännössä kaikki maksavat veroja suurimpien korvausten saajien puolesta – nekin, joiden poroja pedot eivät ole tappaneet ja joiden teurastulot ovat jääneet pieniksi esimerkiksi korkean vasakuolleisuuden takia.
Petorikkaan Hossa-Irnin paliskunnan poroisäntä Urho Väisänen vaatii petovahinkokorvausten erottamista ryhmäverotuksesta siten, että kukin osakas on henkilökohtaisesti vastuussa saamistaan korvauksista. "Joka tekee tilin, maksaa myös verot", hän esittää (LK 3.5.).
Lainlaatijoiden on aika kertoa, miksei veroremonttia ole jo käynnistetty.
P.S.
Liki kolmannes Lapin yrityksistä on rekrytoinut työvoimaa ulkomailta tai harkinnut sitä ja lähes puolet pitää työperäisen maahanmuuton lisäämistä erittäin tärkeänä. Kyseisen kyselyn tehneet Kauppakamarit esittävät, että tuleva hallitus ottaa työperäisen maahanmuuton lisäämisen kärkihankkeekseen – ammattitaitoisen työvoiman puute rajoittaa jo merkittävästi yritysten toimintaa paitsi Lapissa myös muualla Suomessa. Jos toive toteutuu ja porvarihallitus syntyy, perussuomalaisilla riittänee selitettävää maahanmuuttonuiville kannattajilleen.