Maailma vaikuttaa hyvin turvattomalta, kun sotaa käydään Euroopassa, ilmastonmuutos runtelee globaalia ruokaturvaa ja luonnonkatastrofit eivät katso aikaa tai paikkaa. Turvallisuuden merkitys on korostunut, ja siitä keskustellaan myös eduskuntavaaleissa.
Turvallisuudesta, kriiseistä tai rauhan horjumisesta puhuttaessa unohtuu liian usein niiden vaikutus sukupuoleen: epävakautta aiheuttavat tilanteet koskettavat erityisillä tavoilla naisia ja tyttöjä sekä heidän oikeuksiaan.
Toisaalta tasa-arvoisemmissa maissa syttyy vähemmän sotia ja konflikteja. Naiset ja tytöt ovat turvallisuuspolitiikassa aktiivisia toimijoita, jotka neuvottelevat rauhan puolesta, vaikuttavat päättävissä pöydissä ja osallistuvat jälleenrakennustyöhön.
Sukupuolten tasa-arvo ei edisty pelkästään edustuksellisuudella, vaan se vaatii laajempaa ymmärrystä sukupuolen ja muiden ominaisuuksien vaikutuksista asenteisiin, normeihin ja tapoihin. Suomalainen tasa-arvo-osaaminen kannattaisi hyödyntää esimerkiksi Naton jäseneksi liittyessä. Tasa-arvoasiantuntijoiden palkkaaminen turvallisuus- ja puolustussektorille tukisi Suomen ulkopolitiikan tavoitteita myös naisten ja tyttöjen oikeuksien edistämisessä.
Maamme tarvitsee ensi hallituskaudella ulko- ja turvallisuuspolitiikan strategian, joka huomioi tasa-arvonäkökulmat johdonmukaisesti. Naisten ja tyttöjen oikeuksien edistäminen tekee yhteiskunnista vakaampia ja maailmasta turvallisemman kaikille. Turvallisuuskeskustelussa ei voida sivuuttaa tätä.
Kirjoittaja toimii vaikuttamisen asiantuntijana Plan International Suomessa.