Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Ah­taa­jil­la­ko koh­tuut­to­mat palkat?

AKT:n lakko on sulkenut satamia. Tässä lakkovahdit vahtivat liikennettä Oulun Oritkarin satamassa.
AKT:n lakko on sulkenut satamia. Tässä lakkovahdit vahtivat liikennettä Oulun Oritkarin satamassa.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Eero Tuokila kirjoittaa ahtaajien ansaitsevan yli 4 000 euroa kuukaudessa (LK 24.2.). Häkämies laittoi aamu-tv:ssä vielä vähän paremmaksi – 4 500 euroa.

Satamissa ylityökielto on iso uutinen. Miksi? Eikö kukaan mieti, miksi toiminta satamissa, sairaanhoitoalalla, kuljetuksissa ja muuallakin on jo valmiiksi suunniteltu työnantajan puolelta ylitöiden varaan?

Tässä muutamien ammattien lähtöpalkka/palkka täysillä kokemusvuosilla: ahtaaja 3 100/3 300, kuorma-autonkuljettaja 2 513/2 665, täysperäautonkuljettaja 2 652/2 814, linja-autonkuljettaja 2 584/2 752 euroa. Tiedot ovat julkisesti nähtävissä työehtosopimuksissa. Sairaanhoitajan keskimääräinen peruspalkka on 2 625 euroa.

Jokaisessa työtaistelussa työnantajapuoli tuo aina esiin paremmin ansaitsevan ääripään haittalisät ja ylityökorvaukset huomioiden. Kaikille ei ylitöitä tarjota – ja kaikki eivät halua niitä edes jatkuvasti tehdä. Miksi ylitöitä teetetään ja maksetaan, jos niistä takakäteen työnantajapuolelta ”kylillä huudellaan” ja työntekijöitä mustamaalataan, kuten ahtaajien neuvotteluvaiheessa on käynyt?

On totta, että koneet ovat tulleet osittain helpottamaan ahtaajien työtä. Silti työ tapahtuu helteissä, tuiskussa ja vesisateessa sekä hyytävässä pakkasessa taivasalla. Kun satamassa on -5 pakkasta ja navakka tuuli pohjanpuolelta mereltä päin, muun Lapin -25 astetta tyynessä tuntuu kesäkeliltä.

Koulutus on tullut enenevissä määrin asiassa mukaan, kun palkkoja vertaillaan. Onko niin, että pitkä koulutus on avain korkeampaan palkkaan? Miksi kirjastonhoitajat ja lastentarhaopettajat ovat palkkakuopassa?

Kun reilut 100 vuotta sitten työnantajat järjestäytyivät ja päättivät, ettei yksikään maksa palkkaa yli yhteisen sopimuksen, niin saadaan työvoimaa edullisesti. Tänä päivänä demokraattisessa yhteiskunnassa on AKT:llä oikeus neuvotella jäsenilleen palkoista, jotka riittävät perheen toimeentuloon –  asiallisilla työehdoilla.

Valtakunnansovittelija Juhani Salonius kysyi aikoinaan oikeutetusti osapuolilta: "Miksi aloitatte neuvottelut minun työhuoneessani? Teillä on ollut syksystä alkaen aikaa sopia nämä asiat keskenänne."

Niin myös nyt ahtausalan ja kumipyöräalan asioissa, joissa tes-päättymiset vuodenvaihteen jälkeen olivat tiedossa kaksi vuotta etukäteen. Neuvotteluhalua ei työnantajan puolelta löytynyt. Nyt neuvotellaan – pätkittäin – kohtuullisista perustuntipalkoista.

Kirjoittaja on AKT:n aluetoimitsija sekä entinen linja-autonkuljettaja, kirjaltaja ja merimies.