Rovaniemen kaupunki suunnittelee lisärakentamista Rovaseudun markkinakiinteistöt oy:n kolme vuotta sitten ostamien keskustakiinteistöjen tonteille.
Kaupassa Markkinakiinteistöjen omistukseen siirtyi kolme Alvar Aallon suunnitelemaa suojeltua kiinteistöä osoitteissa Koskikatu 18, Koskikatu 20 ja Jaakonkatu 3. Lisäksi kauppaan sisältyy osoitteessa Koskikatu 19 sijaitseva, Antinkulmana tunnettu liikekiinteistö.
– Oma arvioni on, että lisärakentaminen toteutuu viidestä kymmeneen vuoden aikana, kaupunginarkkitehti Sipi Hintsanen sanoo.
Lisärakentaminen tonteille edellyttää kaavamuutosta.
– Asemakaava päivitettäneen, jolloin kaavamerkintä tulee olemaan salliva siten, että monikäyttöisyys on mahdollista, Hintsanen sanoo.
Rovaseudun markkinakiinteistöt osti kiinteistöt Antti Ahon perikunnalta. Yle Lapin mukaan kauppasumma oli 7,5 miljoonaa euroa.
Korjausvelkaa on
Tällä hetkellä Rovaseudun markkinakiinteistöt ja Rovaniemen kaupunki selvittävät kiinteistöjen korjaustarvetta ja suunnittelun mahdollisuuksia yhteistyössä Alvar Aalto -säätiön kanssa.
– Tiedossamme on, että kaikissa kolmessa Aallon kiinteistöissä on korjaustarvetta ja -velkaa viemäröinneistä lähtien, Rovaseudun markkinakiinteistöjen toimitusjohtaja Jan Palo toteaa.
Kiinteistöissä on asuntoja ja liikehuoneistoja. Jan Palon mukaan käyttötarkoituksen muuttamisesta ei ole päätöstä, vaan tässä vaiheessa kaikkia vaihtoehtoja tarkastellaan.
– Tietääkseni kaupungin omia toimintoja kiinteistöihin ei ole suunnitteilla, Palo sanoo.
Kaupunginarkkitehti Sipi Hintsasen mukaan suojelumääräys ei ole este rakennusten kehittämiselle.
– Suunnittelu on vaihtoehtojen tutkimista kokonaisuuden asettamissa rajoissa. Usein tiukemmin rajattu ongelma johtaa parempaan ratkaisumalliin.
Sipi Hintsasen mukaan aivan ensimmäiseksi on poistettava rakennuksen iästä ja erityisesti korjausvelasta johtuvat mahdolliset vaurioitumismekanismit. Yleensä vanhoille rakennuksille ominaisia korjaustarpeita ovat viemäri- ja vesijohtoverkoston sekä lämmönjakojärjestelmän lisäksi muun muassa perusmuurin vesieristys, salaojat, ikkunapellitykset ja vesikate läpivienteineen.
"Kaupungin tehtävä ei ole toimia kiinteistökehittäjänä"
Kiinteistökauppa on herättänyt myös kritiikkiä. On ihmetelty, miksi kaupungin kiinteistöyhtiö investoi kiinteistöihin, kun tiukassa taloustilanteessa kiinteistöomaisuutta pyritään päin vastoin vähentämän.
Onko kaupungin tehtävä tehdä tämäntyyppisiä kiinteistökauppoja tai omistaa tämäntyyppisiä kiinteistöjä, Sipi Hintsanen?
– Lain mukaan ei. Kaupungin tehtävä ei ole toimia kiinteistökehittäjänä. Kaupungin tehtävä on tukea kiinteistökehittäjiä. Rakennetun ympäristön ja kulttuurihistorian vaaliminen on meidän kaikkien asia.
Hintsanen pitää Alvar Aallon rakennuksia merkittävinä myös kaupungin matkailullisen vetovoiman kannalta.
– Virpi Suutarin tuore dokumenttielokuva Aallosta valottaa monipuolisesti sitä poikkeuksellisen korkeaa tilasuunnittelun laatua, jotka Aalto loi yhteistyössä asiansa osaavien insinöörien ja rakennustyöntekijöiden kanssa.
Esimerkiksi ja esikuvaksi ”hienosta tilalaadusta” Hintsanen nostaa Rovaniemen pääkirjaston.
– Siellä on hyvä olla, lukea ja löytää.
Ahon kerrostalot
Alvar Aallon sunnittelemat rakennukset Koskikatu 18 (1958–59), Koskikatu 20 (1960–62) ja Jaakonkatu 3 (1962–63).
Pohjakerroksissa on liiketiloja, kolmessa ylemmässä asuntoja, joista suuri osa on muutettu toimistotiloiksi.
Punatiiltä on rakennuksien ulkomateriaalina käytetty rikkaasti: kylmät ullakkokerrokset on merkitty käyttämällä päätykiviä, ikkunasäleikköjä on tehty salaojaputkista. Sokkelimateriaalina on tumma graniitti.
Suojeltu asemakaavassa merkinnällä sr-4. Kaavamääräysten mukaan ”Kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas rakennus, jota ei saa purkaa eikä tehdä rakennuksen arvoa alentavia muutoksia. Korjauksia tehtäessä tulee pyrkiä alkuperäisiin rakenne- ja väritysratkaisuihin.”
Rovaseudun markkinakiinteistöt oy osti kiinteisökaupan yhteydessä Koskikatu 20:n julkisivun reliefin, joka poistettiin paikaltaan vuosia sitten. Kaupan yhteydessä kaupunki tiedotti, että reliefi palautetaan alkuperäiselle paikalleen tai sijoitetaan esimerkiksi kaupungintalolle.
– Reliefi on hallussa ja tallessa. Sehän aikoinaan on otettu pois turvallisuussyistä kiinnikkeiden puutteellisen kestävyyden vuoksi.
– Tarkoitus on palauttaa se alkuperäiselle paikalleen. Reliefistä pitää tehdä kunnostussuunnitelma ja selvittää, kuka pystyy tekemään kiinnitystyön, jotta se pysyy alkuperäisessä muodossaan.
– Pyrimme saamaan sen paikalleen ensi kevään aikana. Tosin edessä on kiinteistön peruskorjaus, joten täytyy myös arvioida, onko reliefin kiinnittäminen järkevämpää ennen vai jälkeen remontin.
