60 vuotta täyt­tä­vä ark­ki­teh­ti Sampo Valjus ih­met­te­lee korkean ra­ken­ta­mi­sen nos­tat­ta­mia tun­ne­kuo­hu­ja – "Tor­ni­ta­lot ovat tar­ve­ka­lu­ja, eivät sym­bo­le­ja"

Valjus on suunnitellut Tampereelle 25-kerroksisen tornihotellin, joka valmistui vuonna 2014. Myös Rovaniemelle on suunnitteilla tornihotelli.

Arkkitehti Sampo Valjus näkee, että Oulun keskustaa pitäisi saada tiivistettyä. – Kaikkihan pitävät elävästä keskustasta ja kivijalkakaupoista, hän perustelee.
Arkkitehti Sampo Valjus näkee, että Oulun keskustaa pitäisi saada tiivistettyä. – Kaikkihan pitävät elävästä keskustasta ja kivijalkakaupoista, hän perustelee.
Kuva: Jukka Leinonen

Alun perin Sampo Valjuksesta piti tulla sähköinsinööri. Se oli hänen unelma-ammattinsa lukioikäisenä. Vasta ylioppilaskirjoitusten jälkeen selkeni, että hän halusi opiskella arkkitehdiksi.

– Ajattelin, että insinöörin työ on pienten yksityiskohtien näpertelyä ja että arkkitehti saa sentään tehdä ihmisille taloja, hän naurahtaa.

Valjus huomauttaa, että elettiin 1970-luvun loppua, jolloin kukaan ei ollut vielä kuullut kännyköistä. Jos Valjus olisi valmistunut sähköinsinööriksi 1980-luvulla, hän olisi kenties päässyt osaksi silloin kasvussa ollutta matkapuhelinteollisuutta. Mutta ei hänen silti huonosti käynyt, päinvastoin.

Sampo Valjus on työskennellyt isänsä perustaman Arkkitehtuuritoimisto Seppo Valjuksen toimitusjohtajana vuodesta 2000 lähtien. Isä Seppo Valjus oli Oulun yliopiston pitkäaikainen arkkitehtuurin professori.

– Arkkitehtuuri on ollut läsnä koko elämäni ajan, Sampo Valjus toteaa.

Isänsä jalanjälkien seuraamisesta kysyttäessä hän arvioi, että varmaan siitä on ollut hänelle sekä hyötyä että haittaa.

– Mutta hyvin pystyimme työskentelemään yhdessä isän kanssa, koska marssijärjestys oli selvä.

– Isä professorina osasi antaa tilaa, Sampo Valjus muistelee.

Valjuksen arkkitehtuuritoimisto on suunnitellut Ouluun useita merkittäviä kohteita. 2000-luvun puolelta Sampo Valjus mainitsee esimerkiksi Diakonissalaitoksen hyvinvointikeskuksen. Asuintaloista huomattavia kohteita ovat Koskenrannan Panoraama sekä 16-kerroksiset maamerkit Oulujoen Siltavahti ja Satamarannan masto.

– Lipporanta on uusin, valtakunnallinen kärkihanke yhteisöllisessä asumisessa. Se on siis konseptina uutta.

Valjuksen suunnittelemia rakennuksia on toki muuallakin kuin Oulussa. Esimerkiksi Itä-Rukalle valmistuu vuodenvaihteeseen mennessä uusi hotelli, Ruka Valley.

Valjus on suunnitellut Tampereen 25-kerroksisen tornihotellin, joka valmistui vuonna 2014. Myös Rovaniemelle on suunnitteilla tornihotelli. Tästä voinee päätellä, että Sampo Valjus kannattaa korkeaa rakentamista?

– Jos puhutaan yli 16-kerroksisista rakennuksista, niin aina pitää miettiä tapauskohtaisesti. Ne ovat erityishankkeita, Valjus muotoilee.

Oulussa vellovasta korkean rakentamisen keskustelusta Valjus toteaa, että jos kaupunkia halutaan tiivistää ilman vanhan purkamista, korkea rakentaminen on luonnollinen tapa siihen.

– Jos pysytään 15 kerroksen rajoissa, niin sellainen mahtuu keskustaan luontevasti. Kun tehdään maltillisesti korkeampia kuin naapurit, kaupunki tiivistyy ja kasvaa.

Valjus huomauttaa, että nykyään suunnittelun lähtökohtana pitäisi olla, että ihmiset asuisivat kävelymatkan päässä palveluista. Korkealla rakentamisella keskustaan saataisiin runsaasti lisää asukkaita.

– Tähän asti Oulun kaavoituksessa on ajateltu, että uudet rakennukset olisivat vähän olemassa olevia matalampia.

Valjus harmittelee, että keskustelu korkeasta rakentamisesta menee ”hämmästyttävällä tavalla” ihmisten tunteisiin.

– Keskustelu lainehtii ihan laidasta laitaan. Varsinkin vastustajat näkevät tornitalot vallan symboleina, mutta ei niitä ole symboleiksi suunniteltu, vaan käyttöön. Ne ovat tarvekaluja.

Valjus on kuullut sanottavan, että korkea rakentaminen vaatii tietoa, taitoa ja päättäväisyyttä. Hän on samaa mieltä. Päättäväisyyttä ei vain joka taholta löydy.

– Tampereen tornihotelliakin tehtiin 11 vuotta, kun lasketaan suunnittelun alkamisesta rakennuksen valmistumiseen.

Mitä Valjus ajattelee ehdotuksesta rajoittaa Oulun keskustan rakentamiskorkeus tuomiokirkon tornin tasalle?

– Mielestäni tällaiselle juhlalliselle linjalle ei kannata lähteä. Säännöt aiheuttavat vain niiden kiertämistä. On ihan hyvä periaate, että tapauskohtaisesti harkitaan, mitä on järkevää tehdä ja mitä ei.

Kuka?

Sampo Valjus

Syntynyt Torontossa Kanadassa 2.10.1959.

Oululaistunut vuoden ikäisenä.

Ylioppilaaksi Oulun lyseosta vuonna 1978.

Valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta Otaniemestä 1992.

Työskennellyt Arkkitehtuuritoimisto Seppo Valjuksessa vuodesta 1987. Toimitusjohtaja 2000–.

Kolme tytärtä.

Perhe on harrastanut pitkään purjehdusta ja laskettelua.

Uusimpana harrastuksena pyöräily, sekä maastossa että maanteillä.

Ei juhli merkkipäiväänsä, on matkoilla.