31-met­ri­nen jätti kulkee kaa­sul­la - ke­mi­läis­yri­tyk­sen täys­pe­rä­vau­nu­yh­dis­tel­mä tan­ka­taan Ou­lus­sa, koska sitä poh­joi­sem­pa­na ei kaasun tank­kaus­ase­mia ole

-
Kuva: Taina Nuutinen-Kallio

31-metrisellä täysperävaunuyhdistelmällä ei pääse kääntymään ihan pienimpiin pihoihin. Sen on huomannut kemiläisessä kuljetusalan yrityksessä Kuljetus Luokkalassa työskentelevä Markku Manninen.

– Meni hetki tottua tämän ajamiseen. Että miten käännytään risteyksissä ja mihin autolla ylipäätään pääsee. Esimerkiksi Muhoksen Nesteelle ei kannata mennä, koska sieltä ei pääse helposti pois muuta kuin heinikon kautta, Manninen kertoo.

Merilappilainen kuljetusyritys hankki 31-metrisen kaasua voimanlähteenään käyttävän rekan tänä keväänä. Juha Luokkala Kuljetus Luokkalasta kertoo, että perheyrityksen tuore hankinta on Suomen pisin kaasulla kulkeva rekka. Hän kertoo, että 31-metrisellä autolla pystyy vielä kohtuudella liikkumaan. Sallittu ylin pituus rekalle 35 metriä.

Pohjois-Suomessa kaasulla toimivia autoja ylipäätään on todella vähän. Luokkalan mukaan Oulussa on muutamia pienempiä kaasulla toimivia jakeluautoja. Täysperävaunullisia rekkoja on Etelä-Suomessa, mutta Kuljetus Luokkalan auto on Pohjois-Suomen ainoa.

Sille on syynsä, mikseivät kaasuautot ole lyöneet läpi: tällä hetkellä Suomen pohjoisin kaasutankkausasema sijaitsee Oulussa, jossa kemiläisfirmankin uusi hankinta tankataan.

– Toivottavasti kaasun jakeluverkostoa saadaan kasvatettua, Juha Luokkala toteaa.

Gasum Oy:n tankkausasemalta Oulun Äimärautiosta voi tankata nesteytettyä maakaasua eli lng:tä ja Limingantullista paineistettua maakaasua (cng) ja paineistettua biokaasua (cbg). Oulussa sijaitsee myös Ruskon jätehuollon biokaasuasema.

– Gasumilta on kerrottu, että Kemi-Keminmaa -alueelle tai Rovaniemelle voisi tulla asema vuoden-kahden sisällä, Luokkala toteaa.

Yhdellä tankkauksella Kuljetus Luokkalan kaasuautolla voi ajaa reilun tuhannen kilometrin lenkin. Autolla kuljetetaan Lindströmin tuotteita, kuten pestäviä tekstiilejä.

Luokkala kertoo, että yritys päätyi kaasuauton hankintaan sen pienemmän hiilijalanjäljen vuoksi. Maakaasun avulla saavutetaan noin 20 prosentin hiilidioksidipäästöjen vähenemä, sillä metaanissa on vetyä kohti vähemmän hiiltä kuin bensiinissä.

Hankintahinnaltaan kaasulla toimiva täysperävaunuyhdistelmä on huomattavasti kalliimpi kuin vastaava dieselmoottorilla toimiva.

– Olemme ajosuoritteen perusteella laskeneet, että korkeampi hankintahinta saadaan takaisin kolmessa-neljässä vuodessa. Kaasu on pikkuisen halvempaa kuin diesel. Molempien hinta on nyt alhaalla, Juha Luokkala kertoo.

Raskaan kaluston kaasukäyttöiset moottorit ovat muunnelmia dieselmoottoreista.

– Moottorin ääni on hieman hiljaisempi ja matalampi kuin dieselmoottorissa, mutta kyllä näistäkin ääntä silti lähtee.

Kaasutankit sijaitsevat auton molemmin puolin, tosin auto tankataan vain toiselta puolen. Tankit nostavat auton hintaa huomattavasti, sillä ne ovat erikoistekniikkaa, ja valmistajia on maailmassa vähän.

-
Kuva: Taina Nuutinen-Kallio

Merilappilaisia henkilöautoilijoitakin kaasuautoilu kiinnostaisi. Sen on huomannut myös Kemin Wetterin paikallispäällikkö Juha Kontio.

– Kyllä kuluttajia kiinnostaa kaasuautot ja toiveissamme on, että Meri-Lappiin saataisiin kaasuntankkauspiste, hän toteaa.

Hän muistuttaa, että jo Metsä-Botnian mahdollisen suurinvestoinnin myös kaasutankkauksen mahdollisuus olisi syytä olla.

Kontio on myynyt muutaman kaasuauton paikkakunnille, joissa tankkaaminen on mahdollista.

– Käytettävyydessä ei ole juuri eroa bensiini- tai dieselautoihin verrattuna. Mikäli kaasu loppuu, kulkee auto myös bensiinillä, Kontio kertoo.

Bensa-autoja voi myös muuntaa kaasulla toimiviksi.

-
Kuva: Taina Nuutinen-Kallio

Gasumin kaasunjakeluverkosto on Suomen suurin, ja yrityksellä on asemia myös muissa pohjoismaissa. Lähimpänä Meri-Lappia Ruotsissa sijaitseva asema on Uumajassa.

Yrityksen Suomen liikenneyksikön maajohtaja Olli Paasio kertoo, että verkoston laajentaminen Lappiin on harkinnassa, mutta päätöksiä asemien perustamisesta ei ole tehty.

– Kaasuajoneuvoilla liikkuminen voi kehittyä vain, jos tankkausverkosto kehittyy. Lapista Rovaniemi on todennäköisesti ensimmäinen paikkakunta, jonne kaasuntankkausasema tulee. Joko meidän tai jonkun muun toimijan, Paasio toteaa.

Paasio näkee, että järkevintä olisi perustaa yhdistelmäasema, josta saisi niin paineistettua kuin nesteytettyä kaasua.

31-metrisellä ajoneuvolla ei ihan pienimpiin pihoihin ole asiaa.
31-metrisellä ajoneuvolla ei ihan pienimpiin pihoihin ole asiaa.
Kuva: Taina Nuutinen-Kallio
Kaasutankki täytetään tutulla tavalla

Suomalaiset kaasuautot käyttävät ensisijaisena polttoaineenaan metaanikaasua. Se voi olla fossiilista maakaasua maan uumenista, jätteistä mädättämällä syntynyttä biokaasua tai niiden sekoitusta.

Auto ei välitä siitä, onko siihen tankattava kaasu maakaasua vai biokaasua. Päästöt ovat samat, niitä tankataan samasta säiliöstä.

– Kaasu on samaa metaania, molekyyli on sama.

Pienemmissä autoissa käytetään paineistamalla varastoitavaa kaasua, raskaissa ajoneuvoissa taas käytetään nesteytettyä kaasua (LNG).

– Nesteytetty kaasu tarvitsee cryogeenisen, hyvin eristetyn säiliön, jotta kaasu pysyisi tarpeeksi kylmänä, kertoo Olli Paasio Gasumin Suomen liikenneyksikön maajohtaja.

Kaasua tankataan autoihin samaan tyyliin kuin muitakin polttoaineita: tankkauspistoolin avulla.

LNG:tä tankatessa on syytä käyttää suojavälineitä.

– Kaasu on sen verran kylmää tavaraa, että tankatessa pitää käyttää suojahanskoja ja visiiriä, Paasio kertoo.