Yritystuet ovat jälleen nousseet julkiseen keskusteluun säästökohteina, mutta keskustelu niiden ympärillä on sekavaa, jäsentelemätöntä ja irti kontekstistaan.
Termi "yritystuki" antaa kuvan suorasta taloudellisista avustuksista. Todellisuudessa kyse on pääosin rakenteellisista ratkaisuista, joilla vahvistetaan Suomen ulkoista kilpailukykyä ja turvataan esimerkiksi yhteiskunnan kasvun edellytyksiä ja huoltovarmuutta.
Esimerkiksi TKI-tuet, teollisuuden sähköveroluokka ja energiakustannuksiin liittyvät toimet eivät ole yksittäisten yritysten tukemista, vaan laaja-alaisia keinoja, jotka mahdollistavat tuotannon, investoinnit ja työpaikat. Ilman näitä yrityksillä olisi heikommat kasvun mahdollisuudet.
Toisin kun on väitetty, yritystuet eivät niinkään vääristä kilpailua, vaan korjaavat kansainvälisen kilpailun epätasapainoja. Esimerkiksi Ruotsi on toiminut näin tehokkaasti omassa teollisuuspolitiikassaan.
Suomen onkin vaikkapa puhtaan siirtymän suurten teollisten investointien varmistamiseksi pidettävä kustannustaso ja kannusteet Ruotsin, Saksan ja muiden kilpailijamaittemme tasolla.
Päinvastoin kuin julkisista keskusteluista saa ymmärtää, yritykset yhteiskunnan toiminnan maksavat, ei toisin päin. Keskuskauppakamarin suuri veroselvitys osoittaa, että yritysten verokädenjälki on noin 80 miljardia euroa vuodessa.
Ilman yrityksiä ja yksityistä sektoria ei ole verotuloja eikä hyvinvointia.