Yl­lä­tys­ni­miä ja pari tuttua tekijää Fin­lan­dia-eh­dok­kai­den lis­tas­sa – voit­ta­jan va­lit­see tänä vuonna ka­pel­li­mes­ta­ri Hannu Lintu

Pienet kustantamot Aviador, Sammakko ja Karisto tuovat väriä ja yllätyksellisyyttä kirjallisuuden Finlandia-palkintojen ehdokaslistalle.

Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintoa 2020 tavoittelevat kirjailijat Ann-Luise Bertell (vas.), Anne Vuori-Kemilä, Tommi Kinnunen, Ritva Hellsten, Anni Kytömäki ja Heikki Kännö.
Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintoa 2020 tavoittelevat kirjailijat Ann-Luise Bertell (vas.), Anne Vuori-Kemilä, Tommi Kinnunen, Ritva Hellsten, Anni Kytömäki ja Heikki Kännö.

Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintoa 2020 tavoittelee kuusi romaania: Ann-Luise Bertell: Heiman (Förlaget), Ritva Hellsten: Raija (Aviador), Tommi Kinnunen: Ei kertonut katuvansa (WSOY), Anni Kytömäki: Margarita (Gummerus), Heikki Kännö: Runoilija (Sammakko) ja Anne Vuori-Kemilä: Mustaa jäätä (Karisto).

Kinnunen ja Kytömäki olivat ehdolla Finlandia-palkinnon saajaksi jo vuonna 2014 ja Kinnunen myös 2016. Muut nimet saattavat olla lukevalle yleisölle tuntemattomampia. Ehdokaslistalla on odotettujen nimien lisäksi pienten kustantamojen kuten Aviadorin, Sammakon ja Kariston kirjoja ja hyvin monenlaisesta koulutustaustasta kirjailijaksi siirtyneitä tekijöitä.

Valintalautakuntaan kuuluivat ulkoministerin valtiosihteeri Johanna Sumuvuori, kulttuuritoimittaja Suonna Kononen ja yrittäjä Maija Kuusi. Voittajan valitsee kapellimestari Hannu Lintu. Palkinto jaetaan 25. marraskuuta. Suuruudeltaan se on 30 000 euroa.

Sukutarina Pohjanmaalta

Ruotsiksi kirjoittava Ann-Luise Bertell (s. 1971) on näyttelijä, ohjaaja ja kirjailija, joka työskentelee tällä hetkellä Wasa Teaternin johtajana Vaasassa. Hän on aiemmin julkaissut runoja, kuvakirjoja ja draamaa. Heiman on hänen toinen romaaninsa. Sitä on kuvattu tiiviiksi sukukronikaksi, joka ammentaa vanhoista pohjalaisista sukutarinoista. Minkä hinnan ihminen joutuu maksamaan, jos ei koskaan voi olla oma itsensä? Mitä juurettomuus ja pelko tekevät ihmiselle?

Siskoni Raija

Kotkassa nykyisin asuva kääntäjä ja kieltenopettaja Ritva Hellsten on eläkkeellä ollessaan kirjoittanut romaanin tulipalossa kuolleesta sisarestaan, kirjailija Raija Siekkisestä (1953–2004). Teos keskittyy novellistina tunnetun Siekkisen viimeisiin vaiheisiin. Se kuvaa kamppailua kirjailijankutsumuksen ja arjen vaatimusten välillä ja kertaa kipeitä lapsuudenkokemuksiakin. Hellstenin esikoisromaani Orvot ilmestyi vuonna 2014 ja toinen romaani Lea 2018.

Vaellusromaani sotavuosilta

Kuusamolaissyntyisen, Turussa asuvan menestyskirjailijan ja äidinkielenopettajan Tommi Kinnusen (s. 1973) romaani Ei kertonut katuvansa kuvaa viiden naisen kotimatkaa norjalaiselta vankileiriltä Suomeen kesällä 1945. Naiset ovat lähteneet töiden tai rakkauden perässä saksalaisten sotilaiden matkaan toisen maailmansodan loppuvaiheessa. Millaista on palata takaisin, kun tietää, että poikkeusaikana tehdyt valinnat näyttävät rauhan palattua tuomittavilta? Kinnusen esikoisromaani Neljäntienristeys oli Finlandia-ehdokkaana vuonna 2014 ja Lopotti vuonna 2016.

Jokisimpukka on kestävin

Hämeenkyrössä asuva kirjailija Anni Kytömäki (s.1980) on käsitellyt teoksissaan usein luontoteemoja. Luonto on lähes päähenkilö myös hänen teoksessaan Margarita. Kirjan nimi viittaa uhanalaisen jokihelmisimpukan latinankieliseen nimeen. Muilta tasoiltaan kirja sijoittuu 1950-luvun Suomeen ja siinä pohditaan, mitä valtiollisten velvollisuuksien noudattaminen vaikuttaa yksilön kannalta. Luontokartoittajan koulutuksen saaneen Kytömäen esikoisromaani Kultarinta oli Finlandia-ehdokkaana vuonna 2014.

Lennokas Faust-tulkinta

Turkulainen taidemaalari ja kirjailija Heikki Kännö (s. 1968) voitti viime vuonna Runeberg-palkinnon teoksellaan Sömnö. Runoilija on hänen kolmas romaaninsa. Se on vapaa tulkinta Faust-perinteestä. Maagisen jännitysromaanin tapaan teos kertoo maata kiertävästä runoilijasta, joka sotkeutuu matkoillaan paholaisen peleihin ja ystävystyy myös Friedrich Nietzschen ja esoteerisista opeistaan tunnetun Rudolf Steinerin kanssa.

Sortin sakkia kerrostalossa

Kemissä syntynyt ja kasvanut, sittemmin Helsinkiin asettunut Anne Vuori-Kemilä (s.1958) on ehdokkaana toisella romaanillaan Mustaa jäätä. Kirja on dekkarimainen, synkkäsävyinen tarina kahdesta poikkeusihmisestä Siiristä ja Gulffista, heidän suhteestaan sekä kerrostalon pihapiirissä varttuneista pikkupojista, jotka seuraavat kaksikon elämää. Siiri ja Gulffi olivat homoseksuaaleja aikana, jolloin asia koettiin häpeälliseksi. Vuori-Kemilä on työskennellyt psykiatrisena sairaanhoitajana, kouluttajana ja työnohjaajana. Hänen esikoisromaaninsa Taivas ilman reunoja ilmestyi vuonna 2018.

Juttua muokattu kello 13.30: Lisätty tieto, että Tommi Kinnunen oli Finlandia-ehdokkaana myös vuonna 2016.

Oikaisu 6.11. kello 11.58: Anne Vuori-Kemilän esikoisteoksen nimeksi sanottiin virheellisesti Mitä oikein tapahtui. Kirjan nimi on Taivas ilman reunoja.