Parlamentaarinen työryhmä pääsi vihdoin sopuun Yleisradion rahoitukseen kohdistettavista leikkauksista. Hommaan kului 11 kuukautta ja yli 30 kokousta.
Lopputuloksena on kompromissi, jossa riittää pureksittavaa varsinkin perussuomalaisten leirissä. Siellä tavoitteena on ollut neljänneksen leikkaus, 144 miljoonaa euroa, Ylen budjettiin. Nyt leikkaus on jäämässä kymmeneen prosenttiin.
Ylen säästöt toteutetaan indeksijäädytyksellä ja arvonlisäverokannan nostolla. Indeksi jäädytetään vuosiksi 2025–27 ja alennettu alv-kanta nostetaan 10:stä 14 prosenttiin 2026 lähtien. Lopputuloksena on, että Ylen budjetti on noin 66 miljoonaa euroa pienempi 2027 kuin se olisi ilman leikkauksia. Ylen määräraha – Yle-verolla suomalaisilta veronmaksajilta kerätty – on tänä vuonna noin 595 miljoonaa euroa.
Journalistiliitto on pitänyt leikkauksia suurina. Sen mielestä ne heikentävät luotettavaa suomalaista tiedonvälistystä ja johtavat todennäköisesti siihen, että media-alalta katoaa arvokasta osaamista.
Liitolta näyttää jääneen huomaamatta se, että julkisella rahalla toimiva Yle heikentää osaltaan suomalaisen tiedonvälityksen monimuotoisuutta ja uhkaa jopa sananvapauden toteutumista. Ylen verkkosivujen uutiset ja artikkelit ovat jo pitkään kilpailleet kaupallisten, minimaalista valtion tukea nauttivien sanomalehtien verkkolehtien ja mobiilisisältöjen kanssa tavalla, joka on syönyt lehtien kannattavuutta.
Yksityisten mediayritysten etujärjestö Medialiitto kanteli tästä Euroopan komissioon 2017. Seurauksena oli, että Yle-lainsäädäntöä muutettiin 2022 niin, että Ylen tekstisisältöjen täytyy pääsääntöisesti liittyä ääneen tai liikkuvaan kuvaan. Tavoitteena oli, ettei Yle voisi enää julkaista "ilmaista verkkolehteä".
Liitoksen määrittely jäi väljäksi, mitä Yle on hyödyntänyt. Käytännössä se on jatkanut tekstisisältöjen tuottamista suunnilleen entiseen tapaan.
Kansanedustajista koostuva Ylen hallintoneuvosto on torjunut kritiikin. Sen mukaan ei ole olemassa viitteitä siitä, että Yleisradion tekstimuotoinen sisältö olisi toteutettu vastoin Yle-lain vaatimuksia.
Medialiiton teettämän tutkimuksen mukaan valtiorahoitteisen Ylen tekstimuotoinen uutistarjonta heikentää markkinaehtoisesti toimivan median toimintaedellytyksiä. Reilu kolmannes suomalaisista katsoo Ylen tarjonnan vähentävän heidän halukkuuttaan maksaa sanomalehdistä ja viidennekselle se on ollut syy lopettaa lehtitilaus.
Medialiitto onkin kannellut Ylestä uudelleen komissioon. Liiton mukaan Yle julkaisee tekstisisältöä enemmän ja laajemmin kuin laki sallii. Ylen tekstisisältö kilpailee sanomalehtien sisältöjen kanssa tavalla, joka on liiton mielestä vastoin EU:n valtiontukea koskevia sääntöjä.
Tältä pohjalta voidaan päätellä, että Ylen rönsyissä on leikkaamisen varaa. Eivätkä leikkaukset välttämättä heikennä, vaan parhaassa tapauksessa vahvistavat suomalaista tiedonvälitystä – pitävät sen moniäänisempänä ja elinvoimaisempana – kunhan vain Yleisradio saadaan ohjattua takaisin omalle, tärkeälle tiedonvälitystontilleen eli harjoittamaan yleisradiotoimintaa.
Valtiollisen Yleisradion rahoituksesta on päätetty perinteisesti parlamentaarisesti eli päätöksille on haettu kaikkien eduskuntapuolueiden tuki. Tällä on haluttu varmistaa Ylen uskottavuus eli se, ettei hallitukselle avaudu mahdollisuutta, teoreettistakaan, kiristää rahoituksella Yleä. Perinne säilyi tällä kertaa nipin napin – yhden edustajan Liike Nyt jäi kompromissin ulkopuolelle. Perussuomalaiset (ps.) olisi ollut valmis rikkomaan perinteen, mikä on sinänsä linjassa puolueen harjoittaman, avoimen Yle-vastaisen populismipolitikoinnin kanssa.