Yleisradio on joutunut viime aikoina tarkastelun kohteeksi ja näyttäisi, että syytäkin on ollut. Verovaroin puolen miljardin vuosibudjetilla pyörivä media pitäisi olla monen mielestä neutraali ja wokevapaa. Myös allekirjoittaneen mielestä näin tulisi olla.
Nyt kuitenkin näyttää paljastuneen todella sairaitakin yksityiskohtia ja jopa syrjiviä. Wokella on paha tapa kääntyä itseään vastaan.
Ylen toimittaja (Lloyd Libiso) kertoi Puopolon haastatelussa youtubessa, että Yle kouluttaa ihmisiä agenda edellä, niin sanotuissa DEI-koulutuksissa. Nämä agendakoulutetut ihmiset saavat sitten sateenkaarinauhan kaulaansa kulkulätkäänsä. Samainen toimittaja kertoi myös, että Ylen haastatteluihin ja ohjelmiin ei ole tervetulleita kaikki.
Törmäsin tähän seikkaan itsekin menneenä keväänä, kun Rautiosaaressa järjestettiin asukaskuuleminen. Tuolloin Ylen toimittaja halusi haastatella minua ja haastattelu tehtiinkin. Kerroin haastattelussa, että olen vastaanottokeskuspäätöksestä tehnyt hallinto-oikeuteen valituksen ja perustelin kantaani kattavasti. Kerroin myös logistisista ongelmista ja verorahojen käytöstä tilojen kunnostukseen. Haastattelun jälkeen toimittaja tokaisi, että hän ei arvannut, että olen poliitikko ja päättämässä muun muassa noista vuokratiloista. Tuota haastattelua ei koskaan julkaistu. Jokainen voi arvioida olisiko sillä ollut journalistista arvoa.
Samaan aikaan Yleisradio liimaa seinilleen ohjeita turvallisen tilan periaatteista ja järjestää pakollisia dei-koulutuksia henkilöstölleen, joissa painotetaan monimuotoisuutta, tasa-arvoa ja inklusiivisuutta.
Minusta tässä kohtaa pitää viheltää peli poikki ja katsoa ketä se Yle palvelee meidän verovaroilla ja miten se tuottaa noita palveluita. Jokainen meistä veronmaksajista maksaa Yleä ja vieläpä erillisellä verolla. Tuon veron summa on 163 euroa vuodessa. Minä en ainakaan halua maksaa wokesta tai syrjinnästä senttiäkään.
Nyt Yle on alkanut myös sensuroimaan ja poistamaan historiaa. Kyllä isä osaa -sarjasta poistettiin yksi jakso ja jaksot numeroitiin uudestaan. Miettikää minkä verran suomalaista kulttuurihistoriaa ja dokumentteja pitää Ylen poistaa vielä tulevaisuudessa? Miksi ei esimerkiksi laitettu ikärajaa, niin kuin muualla maailmassa, kun historiallisissa teoksissa on nykyajalle sopimatonta tai kyseenalaista sisältöä? Ei aikuinen ihminen tarvitse sensuuria tai suojelua vanhoilta komedioilta.
Neuvostoliitto ja Saksa yrittivät 40-luvulla hävittää historiaansa ja kirjoittaa sitä uusiksi. Yleisradio on woketukseltaan todella heikoilla hangilla ja tekee hallaa koko Suomelle touhuillaan.