
Simolainen entinen ammattikalastaja Martti Lahti innostuu silmin nähden, kun puheeksi otetaan kalan ohjausjärjestelmä, joka ohjaa lohen rysän perälle. Hän on vuosikausia käyttänyt meripyynnissään rysää, jonne lohi on uinut 800 metriä pitkää aitaa pitkin. Lahti uskoo, että sama järjestelmä toimisi myös rakennettujen kalaportaiden edessä.
– Se on varma, että kala saadaan padon yli tuolla järjestelmällä. Se on oikeastaan 200-prosenttisen varma, Lahti sanoo esitellessään arkkitehti Jari Miettusen piirtämiä kuvia ohjausjärjestelmästä.
Voimalaitoksen alla kala ohjataan potkuihin kaksi sataa metriä pitkän aidan avulla.
– Jos minulla ei olisi ollut merellä aitaa, en olisi saanut yhtään kalaa. Ei ohjainaitaa tarvitse joessakaan laittaa pahimpaan virtapaikkaan. Kun aita on tarpeeksi pitkä, se ohjaa kalan potkuihin ja sitä kautta kalatiehen. Kalatiestä se ei enää pääse laskeutumaan takaisin. Joskus tällainen yksinkertainen keksintö on toimivin, Lahti sanoo.
Martti Lahden ideoimaa ratkaisua on ehditty jo kritisoimaan.
– Minulle on sanottu, että aita ja potkut menevät läjään vaihtelevassa virrassa. Eivät mene, kun alas laitetaan isot painot ja ylös tarpeeksi isot pallot. Uppoavat narut helpottavat myös virran painetta. Minä haluaisin vielä nähdä, että lohi nousisi kalateiden kautta Ounasjoelle saakka, Lahti sanoo.
Lahti ja Miettunen eivät ole ainoita, jotka uskovat järjestelmän toimivuuteen. Patentti- ja rekisterihallitus on merkinnyt ohjausjärjestelmän hyödyllisyysrekisteriin. Hyödyllisyysmallisuoja antaa hakijalle rekisteröidyn määräaikaisen yksinoikeuden keksinnön ammattimaiseen hyväksikäyttöön.
– Jos esimerkiksi voimayhtiö haluaa ottaa käyttöönsä meidän ohjausjärjestelmän, niin luonnollisesti haluaisimme siitä korvauksen. Tärkein asia on kuitenkin se, että saamme palautettua vaelluskalan rakennettuihin jokiin, Jari Miettunen kertoo.

Lahti ja Miettunen ovat esitelleet kehittelemäänsä ratkaisua PVO-Vesivoiman ympäristöasiantuntija Jyrki Salolle. Pohjolan Voima on osoittanut mielenkiintoa ajatukselle laitteen testaamisesta. Kemijoki Oy:n puolella on ollut hiljaisempaa.
– Meidän toiveemme on, että voisimme testata ohjausjärjestelmää Iijoella Raasakan voimalaitoksen yhteydessä. Sieltä löytyisi sopiva paikka. Voimalaitokselle on suunniteltu useamman miljoonan maksavaa pumppuasemaa, joka tehostaisi kalatien toimintaa. Tämä meidän ratkaisu olisi huomattavasti edullisempi, Miettunen sanoo.
Lahti ja Miettunen ovat laskeneet, että ohjausjärjestelmä maksaisi noin 30 000 euroa ynnä työkulut.
– Kalatiet ovat erilaisia, joten järjestelmän kiinnitys olemassa olevaan kalatiehen on aina tapauskohtainen. Tämä idea on kokeilemisen arvoinen, sillä toistaiseksi kalat ovat heikosti löytäneet Suomessa toteutettuihin kalateihin, Miettunen sanoo.
Martti Lahti on suunnitellut ja piirrättänyt kotijokeensa Simojokeen sopivan kelluvan ohjausjärjestelmän, joka olisi mukava show-elementti.
– Siitä tulisi turistinähtävyys, kun ohikulkijat näkisivät omin silmin lohen nousevan muutaman metrin ja molskahtavan takasin jokeen. Jos homma etenee, niin silloin pitäisi ennen Simojokea olla varoituskyltti, että älkää ajako jokeen vaikka näette lohen nousevan ohjausjärjestelmää pitkin, Martti Lahti naurahtaa.
Juha Sipilän hallituksen yksi kärkihankkeista oli saada vaelluskala palautettua rakennettuihin jokiin. Ilmeisesti eri hankkeet saivat Sipilän hallituksen aikana normaalia auliimmin rahoitusta.
Vaelluskalojen kantaa on elvytetty kalateitä ja -portaita rakentamalla, istutuksilla, mäti-istutuksilla ja emokalojen siirroilla kutualueille. Kalasydän on käytössä Kemijoen Taivalkoskella.
Tulevaisuudessa joukkoon liittynee Martti Lahden ideoima kalojen ohjausjärjestelmä kalatiehen.
Mitä sitten, jos tämä järjestelmä todetaan toimivaksi? Ainakin se loisi voimayhtiöille painetta kalateiden rakentamiseen ja järjestelmän liittämiseen niiden yhteyteen.
Jos kala saadaan nousemaan esimerkiksi Ounasjokeen, pitäisi ratkaista myös smolttien alas tuloon liittyvät ongelmat. Lahti viritteli ajatusta, että miksei ohjausjärjestelmää voisi käyttää myös padon yläpuolella.
Aika näyttää, hakkaako lohi jatkossakin koukkunokkaansa voimalaitoksen seinään vai onko homma saatu toimimaan.