Venäjältä elokuun jälkeen tulleista turvapaikanhakijoista yksikään ei ollut saanut helmikuun loppuun mennessä myönteistä turvapaikkapäätöstä Suomessa.
Tilanne voi kuitenkin muuttua, sillä tulijoiden joukossa on yhteensä yli 500 syyrialaista ja jemeniläistä, joiden hakemuksia ei ole vielä käsitelty. Näiden maiden kansalaiset ovat saaneet viime vuosina lähes varmasti myönteisen suojelupäätöksen Suomessa.
Maahanmuuttoviraston (Migri) mukaan itärajan tulijoille oli tehty yhteensä 180 turvapaikkapäätöstä helmikuun loppuun mennessä.
Päätöksistä 69 oli kielteisiä, ja 111 hakemusta oli rauennut. Hakemus voi raueta muun muassa siksi, että hakija on poistunut Suomesta.
Yhteensä turvapaikanhakijoita on tullut Venäjältä Suomeen elokuun alun jälkeen noin 1 300.
Migrin turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen sanoo, että virasto käsittelee ensin nopeutetulla aikataululla sellaiset hakemukset, joihin tulee alkutietojen perusteella suurimmalla todennäköisyydellä kielteinen päätös.
Tällaiseen nopeutettuun puhutteluun on ohjattu kaikista itärajan tulijoista arviolta reilut 200. Kun nämä on saatu käsiteltyä alta pois, myönteisten päätösten todennäköisyys alkaa kasvaa, Lehtinen arvelee.
Syyrialainen saa todennäköisesti suojelua
Migrin mukaan itärajan yli on tullut kaikkiaan 32:n eri maan kansalaisia. Suurin osa on syyrialaisia, joita on tullut lähes 500. Toiseksi eniten on tullut somalialaisia, 359, ja kolmanneksi eniten jemeniläisiä, 120.
Esimerkiksi syyrialaiset ovat viime vuosina saaneet varsin suurella todennäköisyydellä turvapaikan Suomesta. Migrin tilastojen mukaan Suomessa tehtiin vuosina 2015–2023 noin 2 900 kansainvälisen suojelun päätöstä syyrialaisille. Vain 11 päätöstä oli kielteisiä.
Samoin lähes kaikki Jemenistä tulleet ovat saaneet Suomessa myönteisen suojelupäätöksen kyseisellä ajanjaksolla. Somalialaisten kohdalla hajontaa on sen sijaan ollut enemmän.
Itärajan tulijoista irakilaiset olivat saaneet helmikuun 27. päivään mennessä eniten kielteisiä päätöksiä, yhteensä 19. Intialaiset olivat saaneet yhdeksän kielteistä päätöstä ja somalialaiset kahdeksan.
Kielteisen päätöksen saaneet hakijat pyritään palauttamaan lähtökohtaisesti kotimaahansa. Suomessa palautuksista vastaa poliisi.
– Sen kuitenkin tiedän, että itärajalta tulleiden turvapaikanhakijoiden palautuksia on jo tehty, Lehtinen kertoo.
Hän ei osaa tarkkaan sanoa, kuinka lähtömaat ovat suhtautuneet itärajan tulijoiden käännytyksiin ja palautuksiin.
– Yleisellä tasolla Somalia on ollut haastavampi maa ottamaan käännytettyjä kansalaisiaan vastaan, hän muotoilee.
Hakemus raukeaa, jos hakija katoaa
Valtaosa itärajan turvapaikanhakijoiden 111 raukeamispäätöksestä on tehty syyrialaisille, 75 kappaletta. Seuraavaksi eniten raukeamispäätöksiä on tehty marokkolaisille, 13, ja irakilaisille, kuusi.
Kaikista raukeamispäätöksistä yhdeksän on rauennut siksi, että hakija on itse peruuttanut turvapaikkahakemuksensa.
Loput 102 rauennutta hakemusta taas ovat rauenneet, koska hakija on todennäköisesti poistunut Suomesta.
– Käytännössä hän on kadonnut vastaanottokeskuksesta. Osasta näistä tapauksista on tullut myöhemmin tieto, että henkilö on toisessa EU-jäsenvaltiossa ja hakenut sieltä turvapaikkaa, Lehtinen kertoo.
Yhteensä itärajan tulijoita oli kadonnut helmikuun loppuun mennessä 214. Kadonneista suurin osa, 123, oli syyrialaisia.
Lehtinen arvioi, että itärajan tulijoille tehtävät hakemusten raukeamispäätökset tulevat vielä todennäköisesti lisääntymään.