Jälkipuinti: Ranua ei saanut pandoja mat­kai­lun ve­to­nau­loik­si, mikä oli lopulta onni

Kolumni: Ruot­sa­lais­nei­ti auttoi ym­mär­tä­mään pa­rem­min ko­ti­kau­pun­kia­ni Ro­va­nie­meä

Uutisten viikko: Näin koulut saavat Lapin Kansan di­gi­tun­nuk­set käyt­töön­sä

Mainos: Tilaa Lapin Kansa Digi koko vuodeksi samaan hintaan: 12,90 € / kk + 1 kk kaupan päälle, tilaa tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Yh­teis­työl­lä kes­tä­väm­pään sään­nös­te­lyyn Suo­li­jär­vil­lä

Näkökulma

Valmistelemme yhteistyössä säännöstelyluvan haltijan, alueen kuntien, paikallisten kalatalousalueiden ja vesistöjen käyttäjien kanssa Jumiskon voimalaitoksen vaikutusalueen vesistöjen säännöstelyn kehittämisselvitystä. Aiemmin Lapissa on laadittu vastaavaa Kemijärvelle (2004), Lokalle ja Porttipahdalle (2014) sekä Tengeliönjoen vesistölle (2017).

Tavoitteena on tunnistaa säännöstelystä aiheutuvia haittoja ja esittää toimenpidesuosituksia haittojen vähentämiseksi siten, että säännöstely vastaisi paremmin eri käyttäjäryhmien tavoitteisiin. Toimenpidesuositusten toteuttaminen on yleensä perustunut eri osapuolien vapaaehtoiseen toimintaan lupaehtojen puitteissa.

Toteutimme kesällä 2019 avoimen webropol-kyselyn, jolla kartoitettiin Jumiskon voimalaitoksen vaikutusalueen näkemyksiä säännöstelystä ja käytöstä, veden laadusta ja tiedottamisesta. Kyselyyn vastasi 59 henkilöä, joista 71 % oli vapaa-ajan asukkaita. Merkittävimmät oetut haitat olivat matalat vedenkorkeudet (maisemahaitat, kaivojen kuivuminen sekä rantojen käytön, vedenoton ja veneilyn vaikeutuminen) ja suuri vedenkorkeuden vaihtelu.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.