Lapin Kansan pääkirjoituksen mukaan (18.8.) vesille kaivataan lisää rysiä, nuottia ja ammattikalastajia. Ammattikalastus, Lapin vanhin elinkeino, on kuolemassa, mikä on yleinen tahtotila. Kohta kukaan ei vainoa kalastuskuntien särkiä ja muikkuja, syödään värivikaista ulkomaista viljelykalaa ja nötköt-tuotteita. Tätä yhteiskunta on halunnut elinaikani.
Pauloitin ensimmäisen isorysäni 1978. Pyydykseen piti olla luvat maa- ja metsätalousministeriöltä, kalastuskunnalta ja nimismieheltä. Kalapoliisit valvoivat pyyntiä. Muikut piti päästää järveen uimaan.
Seuraavana vuonna sain kotijärvestäni 10 950 kilon kalasaaliin, pääasiassa kiiskeä. Lupakäytäntö vaati myös päivittäisen kirjanpidon saaliista, ja minulla on saalispäiväkirjat rysä- ja nuottapyynnistä 1987 asti. Saalista on tullut eri nuottaporukoissa pari miljoonaa kiloa, pääasiassa särkeä.
Muutaman vuoden kiisken ja särjenpyynnin jälkeen järviin tuli isoa siikaa ja muikkua. Silloin alkoivat kalariidat. Neuvontajärjestö, edunvalvojamme, sanoi, etten saa pyytää kalastuskunnan kaloja, ne on varattu maatalouden sivuelinkeinoksi.
Muikut menivät hyvin kaupaksi kylillä ja kauppoihin. Roskakala meni rehusekoittamoille ketunrehuksi ja kunnat maksoivat hintatukea oikeasta kalaveden hoidosta, särki- ja kiiskisavotasta.
Olen rakennellut rysiä ja nuottia talvisin rokuliaikana. Niitä on riittävästi. Pari on pyynnissä Vietosella. Muikkua en pyydä, koska perkaamaton kala ei mene kaupaksi. Lisäksi tiheisiin isorysiin menisi niin paljon särkeä ja ahvenenpenikkaa, ettei niiden kanssa pärjää. Metsänhoidosta maksetaan, kalavedenhoidosta ei.
Koen kerran viikossa rysäni, olen ekokalastaja. Aamulla menen jääaseman kautta rysäkierrokselle. Järvellä verestän ja jäitän suomukalat. Perkaan kalat järvellä veneessä kuten EU määrää. Ruokin lokkiparven särillä ja salakoilla.
Siiat ovat kääpiöityneet aikaisempien nuottaus- ja rysäkieltojen myyötä. Nyt myös kuhat ovat kääpiöitymässä ylisuurten istutusten vuoksi. Velvoiteistutustaimenia ei näy rysissä. Ne ovat joutuneet petokalojen suihin.
Sain rysäkierroksella bensarahat tienattua, samoin hyvät ruokakalat. Jos tiheät isorysäni olisivat olleet pyynnissä, saalis olisi ollut satoja kiloja muikkua, särkeä ja pientä ahventa, joilla ei ole mitään käyttöä.
Yhteiskunta haluaa, että luonnonkalat uivat vapaina alikalastetuissa järvissä. Ei niitä saa myydä ainakaan ammattikalastaja, vihatuin otus järvillä. Ammattikalastusviha on syvällä sieluissamme. Kolme kertaa isorysäni on puukotettu järveen.