Presidentti Alexander Stubb isännöi perjantaina itsenäisyyspäivän juhlia ensimmäistä kertaa. Juhlien teema on tänä vuonna Yhdessä, millä presidenttipari haluaa korostaa yhteisöllisyyttä ja sen merkitystä Suomessa.
Valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaaren mukaan teema on tänä vuonna otollinen, sillä yhteiskunnallinen keskustelu ja asenteet ovat koventuneet niin Suomessa kuin muuallakin.
– Yhteisöllisyyden korostaminen on hyvin ajan hengessä ja sopiva teema ottaen huomioon, että naapurimaa käy hyökkäyssotaa Ukrainassa ja harjoittaa kaikenlaisia toimia meilläkin. Tässä tilanteessa yhteisöllisyyttä kyllä kaivataan, sanoo Ruostetsaari.
Ylen televisiolähetys Linnan juhlista on vuodesta toiseen kerännyt miljoonayleisön. Viikko sitten Stubb sanoikin, että toivoo juhlatunnelman välittyvän myös suomalaisten koteihin.
Ruostetsaaren mukaan itsenäisyyspäivän juhlien ja Presidentinlinnan juhlavastaanoton merkitys on säilynyt suomalaisille tärkeänä kansaa yhdistävänä juhlana.
– Se on Suomen tällainen tasavaltalainen perinne, meillä ei tällaisia suuria ja näyttäviä juhlia ole toisin kuin monarkioissa. Ihmiset voivat seurata, keitä on kutsuttu ja minkälaisissa asuissa siellä ihmiset esiintyvät, sanoo Ruostetsaari.
Vähemmän eliittiä, enemmän kansaa
Presidentinlinnaan on kutsuttu noin 1 700 juhlavierasta, joista noin kolmasosa on Linnan juhlien ensikertalaisia. Ruostetsaari ei pidä ensikertalaisten määrää kovin suurena.
– Juhla on ollut perusmuodoltaan hyvin samanlainen vuodesta vuoteen. Pieniä muutoksia tietysti mahtuu, mutta tämä kutsuttujen joukko ei ole kauheasti muuttunut, sanoo Ruostetsaari.
Ruostetsaaren mukaan Linnan kutsuvieraissa on yleensä ollut nähtävissä neljä eri ryhmää: perinteinen valtaeliitti eli yhteiskunnan eri alueilla ylimmissä johtoasemissa olevat, toinen eliitti eli eri aloilla, kuten urheilussa, tunnustusta saaneet, kolmantena ryhmänä ovat julkisuuden henkilöt ja neljäntenä tavalliset kansalaiset eli yleensä presidentin matkoillaan tapaamat ihmiset.
Perinteisen valtaeliitin määrä kutsutuista on Ruostetsaaren mukaan kuitenkin supistunut vuosien varrella.
Ruostetsaari nostaa tänä vuonna esiin myös viidennen kutsuvierasryhmän: yhteiskunnan eri ryhmien edustuksen. Vieraiden joukossa on nyt erityisesti kulttuurin, kirjallisuuden ja liikunnan parista suomalaisille tuttuja ihmisiä.
Juhliin on kutsuttu myös nuorisotyön ja sosiaalialan ammattilaisia, jotka työskentelevät muun muassa lähisuhdeväkivallan ehkäisemisen ja mielenterveystyön parissa. Niin sanottuja tavallisia kansalaisia on kutsuttu erityisesti Lapista.
Aiemmin tällä viikolla presidentti Stubb sanoi, että jatkossa tavoitteena olisi se, että ainakin puolet Linnan juhlavieraista olisi ensikertalaisia.
Kieltäytyminen voi olla protesti
Linnan juhliin osallistuminen on monen haave, mutta joka vuosi joku myös kieltäytyy kutsusta. Ruostetsaari ei pidä tänä vuonna juhlista poisjäävien määrää erityisen suurena.
Linnan juhlien jättämisestä väliin ovat ilmoittaneet muun muassa presidentti Tarja Halonen sekä muusikot Samu Haber ja Robin Packalen. Presidentti Halonen osallistuu juhlien sijasta YK:n aavikoitumiskokoukseen, Haber on televisio-ohjelma Voice of Germanyn kuvauksissa ja Packalen kiertueella Aasiassa.
Finlandia-palkittu kirjailija Magdalena Hai puolestaan ilmoitti, ettei osallistu Linnan juhliin, koska hän vastustaa perussuomalaisten tekemää politiikkaa.
– Poisjäämistä on käytetty myös protestina eli keinona saada tuotua omaa asiaansa esille ja vahvistaa omaa profiiliaan. Takavuosina on ollut ihan samanlaista ilmiötä, eikä tänä vuonnakaan näytä korostuvan mikään yksittäinen kutsuttujen ryhmä, sanoo Ruostetsaari.
Tänä vuonna kohua on herättänyt perussuomalaisten kansanedustajien Teemu Keskisarjan ja Sheikki Laakson ilmoitukset Linnan juhlien väliin jättämisestä ja sen sijaan äärioikeistotaustaiseen 612-kulkueeseen osallistumisesta. Laakso perui sittemmin päätöksensä ja ilmoitti, että jättää kulkueen väliin.
"Keino muistuttaa äänestäjiä"
Ruostetsaaren mukaan kutsuista kieltäytymisissäkin näkyy tänä vuonna yhteiskunnallisen keskustelun eriytyminen ja ajan henki. Erityisesti perussuomalaiset ovat olleet keskiössä.
– Perussuomalaisille tämä keskustelu Linnan juhlista poisjäämisestä on keino muistuttaa äänestäjiä puolueen populistisesta luonteesta. Sen ytimessähän on tällainen eliitin vastaisuus, sanoo Ruostetsaari.
Perussuomalaiset on hallituspuolueena osa Ruostetsaaren mainitsemaa eliittiä, mutta Linnan juhliin osallistumisen ympärillä vellova keskustelu voi hänen mukaansa auttaa puoluetta erottautumaan muista puolueista etenkin nyt, kun perussuomalaisten kannatus on ollut laskussa. Kyseessä on ikään kuin puolueen omista juurista muistuttelu.
Aiemmin tällä viikolla presidentti Stubb sanoi tuomitsevansa sellaisen toiminnan, jossa on mukana ääri- tai rasistisia liikkeitä.
– Sellainen ei ole minun mielestäni missään muodossa sopivaa suomalaiseen yhteiskuntaan, Stubb sanoi.
Presidentti toivoi, että itsenäisyyspäivän juhlinnassa keskityttäisiin enemmän siihen, mikä suomalaisia yhdistää.