Noin 12 500 alokasta aloittaa palveluksensa Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen joukko-osastoissa ensi maanantaina. Valtaosa saapumiserän alokkaista on miehiä, jotka suorittavat asevelvollisuuttaan, mutta joukossa on myös noin 700 naista, joille asepalvelus on vapaaehtoinen.
Osa suomalaisista pitää epätasa-arvoisena sitä, että armeija on miehille pakko, mutta naisille mahdollisuus. Helsingin Sanomien vuosi sitten tekemän gallupin mukaan varsinkin alle 30-vuotiaat nuoret kannattavat ajatusta, että asevelvollisuus koskisi kaikkia sukupuolesta riippumatta. Kyselyyn vastanneista nuorista 71 prosenttia oli tasa-arvoisen asevelvollisuuden takana.
Nuorille asevelvollisuus näyttää olevan nimenomaan tasa-arvokysymys: kaikille pitää olla samat oikeudet ja velvollisuudet. Myös tutkijan näkemys on, että nuorten mielipiteissä ei ole kyse militarismista vaan tasa-arvon tavoittelusta (HS 13.6.2024).
Näkemykset tasa-arvosta ovat siis muuttuneet sitten vuoden 1995, jolloin ensimmäiset naiset aloittivat vapaaehtoisen asepalveluksen. Silloin ajateltiin, että tasa-arvoa edistetään antamalla naisille oikeus asepalvelukseen. Nyt asetelma ei enää täytä tasa-arvon mittareita miesten kannalta.
Suomen läntiset naapurit ovat tasa-arvon tiellä pitemmällä. Ruotsissa ja Norjassa asevelvollisuus on koskenut molempia sukupuolia jo kymmenkunta vuotta, ja joukkoon liittyi heinäkuun alussa myös Tanska. Naapurimaissa asevelvollisuus on tosin valikoiva eikä koko ikäluokkaa koskeva niin kuin Suomessa miesten kohdalla.
Asevelvollisuuden ulottamisesta naisiin on Suomessakin keskusteltu aika ajoin, mutta virallinen linjaus ei ole 30 vuodessa muuttunut. Linjaus vahvistettiin viimeksi puolisen vuotta sitten valtioneuvoston puolustusselonteossa.
Selonteossa toki tunnistetaan, että tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen on tärkeää, jotta kansalaisten tuki asevelvollisuudelle säilyy. Asevelvollisuusjärjestelmää onkin selonteon mukaan kehitettävä niin, että vastuuta maanpuolustuksesta voidaan jakaa paremmin koko ikäluokalle.
Kehittäminen ei kuitenkaan tarkoita tasa-arvoista asevelvollisuutta vaan sitä, että vapaaehtoiseen palvelukseen halutaan nykyistä enemmän naisia. Naisten määrän kasvattaminen nähdään tarpeelliseksi siitäkin syystä, että ikäluokat pienenevät ja joukossa on yhä enemmän niitä, joita ei voi ottaa palvelukseen.
Naisten määrää voitaisiin selonteon mukaan lisätä laajentamalla kutsunnat koskemaan koko ikäluokkaa, siis myös naisia. Kutsunnoissa tarjottaisiin tietoa paitsi maanpuolustus- ja asevelvollisuudesta, myös naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta.
Asevelvollisuuden ulottaminen myös naisiin olisi Suomessa valtava muutos, jota ei voi arvioida ainoastaan sukupuolten välisen tasa-arvon kannalta.
Käytännössä muutos tarkoittaisi myös siirtymistä valikoivaan asevelvollisuuteen, koska koko ikäluokkaa ei olisi tarpeen eikä taloudellisesti mahdollista kouluttaa. Valikoiva asevelvollisuus voisi puolestaan vaikuttaa kielteisesti suomalaisten maanpuolustustahtoon, joka on nykyisin korkea.
Kutsuntojen uudistaminen myös naisia velvoittavaksi olisi pieni, mutta toistaiseksi riittävä askel kohti tasa-arvoista maanpuolustusta. Yhteiset kutsunnat korostaisivat sitä, että maanpuolustus kuuluu yhtä lailla molemmille sukupuolille.
Suomessa tulisi kuitenkin kehittää asepalveluksen rinnalle myös muita tapoja osallistua maanpuolustukseen. Kiinnostusta ja tarvetta olisi esimerkiksi erilaisille turvallisuus- ja varautumiskoulutuksille.
Joutuuko raskaana oleva tai vastasynnyttänyt reserviläinen rintamalle sotatilanteessa? Suomen lainsäädäntö ei tällä hetkellä vastaa kysymykseen, ja sen vuoksi lainsäädännön selkiyttämisestä on tehty kansalaisaloite.
Aloitteessa esitetään, että asevelvollisuuslakiin lisättäisiin pykälä, jolla raskaana olevat ja vastasynnyttäneet jätettäisiin kutsumatta ylimääräiseen ja liikekannallepanon aikaiseen palvelukseen. Lisäksi reserviläisvanhemmalle vaaditaan mahdollisuutta hakea vapautusta palveluksesta esimerkiksi pienen lapsen hoidon tarpeen takia.
Aloitteen tekijöiden mukaan lakimuutos rohkaisisi naisia hakeutumaan vapaaehtoiseen palvelukseen. Nykyinen epäselvä tilanne on heidän mukaansa johtanut siihen, että asepalveluksen suorittaneet naiset ovat varmuuden vuoksi eronneet reservistä.