Virkakautensa alussa presidentti Joe Biden asetti varapresidentti Kamala Harrisin epäkiitolliseen tehtävään ratkaisemaan siirtolaisuuteen liittyviä ongelmia.
Harris saanut republikaaneilta lisänimen "rajatsaari", vaikka tarkalleen ottaen hänen vastuulleen laitettiin työskentely Keski-Amerikan "pohjoisen kolmion" eli Guatemalan, Hondurasin ja El Salvadorin kanssa siirtolaisuuden perimmäisiin syihin puuttumiseksi. Hän ei siis ole vastannut esimerkiksi rajaturvallisuudesta.
Reilun kolmen vuoden aikana tilanne etelärajalla ei ole ainakaan parantunut, ja maahanmuutto on noussut yhdeksi tärkeimmistä kysymyksistä äänestäjille presidentinvaaleissa.
Siirtolaistilanteesta odotetaan muodostuvan merkittävä rasite Harrisin presidenttikampanjalle – ja tärkeä lyömäase vastaehdokas Donald Trumpille. Millainen tilanne siis on?
Suuri muutos lähtömaissa
Bidenin ja Harrisin kauden aikana Yhdysvaltain viranomaisilla on ollut etelärajalla yli 8,4 miljoonaa kohtaamista maahan pyrkineiden siirtolaisten kanssa, kertovat Yhdysvaltain tulli- ja rajavartiolaitoksen tilastot. Jotkut siirtolaiset ovat pyrkineet maahan useammin kuin kerran.
Ainakin viime vuoteen asti määrä on kasvanut joka vuosi, ja viime joulukuussa viranomaisten pysäyttämien siirtolaisten määrä nousi ennätyslukemiin.
Etelärajalle saavutaan nyt entistä kauempaa.
Bidenin kauden aikana Meksikosta, Guatemalasta, Hondurasista tai El Salvadorista tulevien siirtolaisten määrä on hieman vähentynyt. Muista kuin näistä neljästä maasta etelärajalle saapuneiden siirtolaisten määrä sen sijaan on moninkertaistunut.
Kirjanpitovuonna 2023 yli puolet viranomaisten Yhdysvaltain ja Meksikon rajalla kohtaamista luvattomista siirtolaisista tuli muualta kuin Meksikosta ja "pohjoisesta kolmiosta". Vielä vuonna 2020 heidän osuutensa oli 12 prosenttia, kertoo ajatushautomo Migration Policy Institute.
Viime kuukausina siirtolaisia on tullut etelärajalle vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Tammi-toukokuun aikana eniten siirtolaisia on saapunut Meksikosta, Guatemalasta, Venezuelasta, Kuubasta, Ecuadorista ja Kolumbiasta, kertoo ajatushautomo Council on Foreign Relations (CFR). Yli puolet tänä aikana maahan pyrkineistä siirtolaisista tuli näistä kuudesta maasta.
Siirtolaisia edellä mainituista maista ajavat CFR:n mukaan liikkeelle muun muassa autoritaariset hallinnot, jengiväkivalta, köyhyys ja ilmastonmuutoksen vaikutukset.
Kansalaiset pitävät ongelmana
Bidenin hallinto on pyrkinyt vähentämään siirtolaisuutta muun muassa myöntämällä kehitysapua, panostamalla laillisen siirtolaisuuden väyliin sekä kiristämällä turvapaikkaprosessia.
Harrisin vastuulle sysättyihin siirtolaisuuden juurisyihin on yritetty puuttua ainakin varmistamalla yksityisen sektorin sijoituksia Keski-Amerikkaan.
Yhdysvaltalaiset eivät ole tyytyväisiä siirtolaistilanteeseen eivätkä siihen, miten Bidenin hallinto on sitä hoitanut.
Pew Research Center -tutkimuslaitoksen tammikuussa tekemän kyselyn mukaan lähes 80 prosenttia yhdysvaltalaisista pitää etelärajalta maahan pyrkivien siirtolaisten suurta määrää joko kriisinä tai suurena ongelmana.
Alle viidesosa ajatteli hallinnon hoitaneen siirtolaistilanteen hyvin. Demokraateistakin lähes kolme neljäsosaa antoi Bidenin hallinnolle asiasta negatiivisen arvion.
