Hallituksen ohjelmassa on suuria suunnitelmia Suomen sotilasmenojen kasvattamiseksi ja yhteiskunnan militarisoimiseksi. Miljardeja käytetään rynnäkköhävittäjiin, suuriin sotalaivoihin ja osallistumiseen Ukrainassa käytävään sotaan.
Koko ikäluokka – myös naiset – laitetaan osallistumaan kutsuntoihin ja toiminnallisten ampumaratojen määrää lisätään useilla sadoilla. Kansalaisten itselleen ostamille sotavarusteille suunnitellaan verovähennyksiä. Ydinaseisiin liittyvää osaamistakin halutaan lisätä ja Naton ydinasepolitiikan suunnitteluryhmään osallistutaan.
Maailmalla jatkuvasti sotaa käyvän USA:n kanssa tehdään sotilasyhteistyösopimus, joka sallii USA:n perustaa Suomen alueelle 15 sotilastukikohtaa.
Hallitus sanoo ohjelmaan kirjattujen sotavalmistelujen tarkoituksena olevan rauhan varmistamisen. Näiden puheiden uskottavuutta heikentää tuore päätös lopettaa kokonaan kaikkien rauhanjärjestöjen valtiontuki.
Jos hallitus sanoo tavoitteenaan olevan rauhan turvaamisen, eikö ennemminkin pitäisi tukea järjestöjä, joilla on sama rauhan turvaamisen tavoite?
Viimeistään rauhanjärjestöjen tuen lopettaminen osoittaa, että hallituksen toiminta sotaan valmistautumiseksi on oikeasti tarkoitettu USA:n rinnalla sotaan valmistautumiseksi eikä rauhan turvaamiseksi.
Jotta sotaa ei tulisi, kansalaisten itsensä on toimittava rauhan puolesta. On liityttävä rauhanjärjestöihin ja toimittava niissä aktiiviseksi. Rauha varmistetaan toimimalla rauhan puolesta, ei sotaan valmistautumalla.