Pääkirjoitus: Suur­pe­dot tap­poi­vat 2020 en­nä­tys­mää­rän poroja, mikä näkyi myös valtion mak­sa­mis­sa kor­vauk­sis­sa – sys­tee­mis­sä on yhä paljon pa­ran­ta­mi­sen varaa

Petovahinkokorvaukset: Ka­to­tal­ven kallis lasku – Vuonna 2020 po­ron­omis­ta­jil­le mak­set­tiin kor­vauk­sia 7,3 mil­joo­naa euroa

Mainos: Yhtä tuore kuin jär­ves­tä nos­tet­tu rautu. Tilaa Lapin Kansa 1kk 1 €. Klikkaa ti­laus­si­vuil­le.

Tilaajille

Vuo­si­kym­me­niä jat­ku­nut vääntö Pel­to­vuo­man koulun koh­ta­los­ta kiihtyy – "Jos koulu menee, täällä ei ole enää mitään"

Peltovuoman koulun lakkauttaminen on jälleen tapetilla. Lakkauttamista perustellaan pedagogisilla, sosiaalisilla ja taloudellisilla syillä. Kyläläisten ja vanhempien huolena on lasten eriarvoistuminen ja Itä-Enontekiön kuihtuminen.

Keskustelu Peltovuoman koulun lakkauttamisesta käy Enontekiöllä kiivaana, mutta uusi puheenaihe se ei suinkaan ole. Lakkauttaminen on ollut kunnan päätöksenteossa esillä vuosikausia.

– Varmaan yli 20 vuotta, arvioi hallinnollinen rehtori Riitta Peltovuoma.