Voiko kokoomuksen vuoden 2015 eduskuntavaalien katastrofi toistua? Voiko kansanedustaja Heikki Autto taas pudota eduskunnasta?
Vuoden 2015 vaaleihin kokoomus lähti Lapissa uhkarohkeasti ilman vaaliliitoa. Se oli virhe, jota puolue ei sen jälkeen ole toistanut. Neljä vuotta sitten se solmi vaaliliiton kristillisten kanssa, niin myös tämän kevään vaaleissa.
Kokoomus on ollut Lapissa ahkera vaaliliittojen solmija. Vuoden 2007 vaaleissa se teki epäpyhältä tuntuneen vaaliliiton vihreiden kanssa, jonka ansiosta vihreiden ääniharavasta Timo Törmäsestä tuli Ulla Karvon varakansanedustaja.
Kokoomuksen kansanedustajapaikka Lapissa on ollut aina tiukoilla, mutta puolueella on ollut kansanedustaja Lapin vaalipiiristä pitkään.
Sen kansaedustajista muistetaan ennen Auttoa Keijo Jääskeläinen (1987–1991), Osmo Kurola (1995–1999), Jari Vilen (1999–2007) ja Ulla Karvo (2007–2011).
Myös lama-ajan vaaleissa 1991 puolue jäi nuolemaan näppejään ja ilman edustajaa.
Puolueen äänimäärä Lapissa on viimeisen 40 vuoden aikana vaihdellut kymmenen prosentin molemmin puolin.
Viime vaaleissa se keräsi 11,3 prosenttia äänistä. Äänipottia täydensi kristillisten 1,1 prosenttia, jolloin vaaliliiton yhteiskannatus oli 12,4 prosenttia.
Tuo prosenttiluku saattaa olla kevään vaaleissa melko lähellä piilevää äänikynnystä. Kun Lapista valitaan seitsemän sijaan vain kuusi kansanedustajaa, voi äänikynnys nousta kokoomukselle liian korkeaksi. Listan pitää saada 14,3 prosenttia äänistä, jotta ehdokkaan saa varmasti läpi. Piilevä, toteutuva äänikynnys jää usein tuota jonkun prosentin alhaisemmaksi.
Kun puolueen ehdokaslistalta puuttuu viime vaalien toiseksi Sara Seppänen (2216 ääntä) ja kolmanneksi Sanna Luoma (1951) eniten saaneet ehdokkaat, pitäisi Heikki Autton yksinään vetää tuhansia ääniä enemmän kuin neljä vuotta sitten.
Autton tehtävän tekee vaikeaksi myös se, että muilla ehdokkailla ei ole riittävää motiivia tehdä kunnon vaalityötä, kun Autton syrjäyttäminen ykköspaikalta tuntuu mahdottomalta. Vaalikampanjoinnin ainoa motiivi on siis oman puolueen menestyksen takaaminen.
Korkean äänikynnyksen uhriksi voi joutua myös vanha Lapin valtapuolue vasemmistoliitto. Sillä oli vielä 15 vuotta sitten kaksi kansanedustajaa ja se oli Lapin toiseksi suurin puolue. Vuoden 1999 vaaleissa sitä äänesti useampi kuin joka neljäs lappilainen (27 %), neljä vuotta sitten enää 14,2 prosenttia.
Jos puolue säilyttää saman kannatuksen, yksi kansanedustajapaikka näyttää suht varmalta. Suurin mutta on, että sillä ei ole istuvaa kansanedustajaa riveissään, kun viime vaaleissa 5528 ääntä kerännyt Markus Mustajärvi ei enää ole ehdokkaana. Myöskään toiseksi eniten ääniä kerännyt Sari Moisanen (2521) ja kolmanneksi eniten ääniä kerännyt Kati Tervo (1521) eivät ole ehdolla.
Vasemmistoliitossa kansanedustajapaikkaa tavoittelee tasainen nelikko: Albana Mustafi Kemistä, Toni Keränen Torniosta, Piia Kilpeläinen-Tuoma Pellosta ja Jarkko Kotilaine Kemijärveltä.
Peli on siis puolueen sisällä täysin auki toisin kuin kokoomuksessa. Keskinäinen kisa voi kirittää puoluetta säilyttämään paikkansa.