Viime vuoden ve­ro­tie­dot julki, mutta yli 200 suu­ri­tu­loi­sen nimeä ei löydy lis­toil­ta – Ve­rot­ta­ja suostui käy­tän­nös­sä kaik­kiin sa­laus­pyyn­töi­hin

Tänään maanantaina selviää, ketkä suomalaiset ansaitsivat eniten ansio- ja pääomatuloja vuonna 2018. Verottajan tiedotusvälineille toimittamista listoista kuitenkin puuttuu 231 suurituloisen nimet. Oikeuskansleri selvittää, toimiiko Verohallinto oikein hyväksyessään mahdollisuuden kieltää omien tulotietojensa toimittamisen medialle.

Tietosuoja-asetusta sovelletaan nyt ensimmäisen kerran verotietoihin.
Tietosuoja-asetusta sovelletaan nyt ensimmäisen kerran verotietoihin.
Kuva: Satumaari Ventelä/KL

Kiista Verohallinnon päätöksestä olla toimittamatta 231 suurituloisen verotustietoja medialle jatkuu oikeuskanslerin selvityksellä. Kyse on siitä, että verottaja on suostunut pyyntöihin olla toimittamatta tulotietoja medialle niin sanotuilla koontilistoilla. Kaikkien suomalaisten verotiedot ovat yhä julkisia, kun niitä hakee yksittäin verotoimistoissa asiakaspäätteiltä.

Kyse on siitä, että verottaja tulkitsee tietosuoja-asetusta siten, että verorekisterissä olevilla henkilöillä on oikeus vastustaa omien tietojensa luovuttamista median käyttöön.

Päätös voimassa olevan asetuksen tulkitsemisesta on tehty Verohallinnon oikeusyksikössä.


Katso Lapin Kansan verokone

Ensimmäinen kerta

– Tietosuoja-asetusta sovelletaan nyt ensimmäisen kerran verotietoihin. Me tulkitsemme sitä niin, että rekisteröidyllä on oikeus henkilökohtaisen eritystilanteen perusteella vastustaa häntä koskevien henkilötietojen käsittelyä ja tämä kattaa myös näiden tietojen luovuttamisen, tietopalvelupäällikkö Ulla-Maija Heikkinen Verohallinnosta sanoo.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yli 100 000 euroa ansio- ja pääomatuloja saavat henkilöt ovat määräaikaan mennessä voineet pyytää omien tulotietojensa poistamista medialle toimitettavilta listoilta.

Kaikkien verovelvollisten verotiedot ovat silti edelleen julkisia ja niitä pääsee katsomaan verotoimistoissa olevilta päätelaitteilta tai tilaamalla tiedot suoraan verotoimistosta. Verohallinto toimittaa kuitenkin tiedotusvälineille erilaisia listoja niiden osalta, jotka eivät ole pyytäneet tietojensa salaamista. Listoja hyödynnetään journalistisessa työssä veropäivän aikana.

Perustelu vaaditaan

Verohallinto on kertonut omien tietojen luovutuskiellon mahdollisuudesta omilla verkkosivuillaan. Pyynnöt tietojen luovuttamisesta on pitänyt tehdä 28. lokakuuta mennessä, joten aivan viime hetken reagointi ei ole ollut mahdollista.

Käytännössä kaikki määräaikaan mennessä tulleet pyynnöt on hyväksytty.

– Nimen poistamiseksi täytyy olla jokin henkilökohtainen erityinen syy tai erityiseen tilanteeseen liittyvä peruste. Tällaisia syitä ovat olleet esimerkiksi se, ettei oman tai perheen turvallisuuden vuoksi haluta naapureiden tai työkavereiden tietävän tuloista, Heikkinen sanoo.

Hän sanoo, että määräaikaan mennessä tulleet hakemukset on lähtökohtaisesti hyväksytty. Joidenkin kohdalla Verohallinto on pyytänyt lisäselvityksiä.

– Jos perustelut olivat puutteellisia, soitimme asiakkaille, etteivät ne riitä ja kysyneet, haluavatko he täydentää perusteluitaan.


Valtionvarainministeri ei arvioi viranomaisen tulkintaa

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) kieltäytyi kommentoimasta asiaa Lännen Medialle perjantaina.

Lintilän avustajan mukaan ministeri ei halua ottaa kantaa yksittäisen viranomaisten tulkintaan voimassa olevasta lainsäädännöstä.

Hänen mukaansa on myös liian aikaista pohtia sitä, johtaako Verohallinnon tulkinta tietosuoja-asetuksesta mahdollisiin lainsäädännöllisiin muutoksiin.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) ei vastannut Lännen Median haastattelupyyntöön.