Kolumni

Viikon vieras: Kannustuskirje koronan kurittamille yrittäjille

Viikon vieras on Uuden Rovanimen kolumnipalsta, jolla tällä kertaa kirjoittaa Tuija Kauppinen. Hän on hyvinvointiin perehtynyt luonnontuotealan yrittäjä.
Viikon vieras on Uuden Rovanimen kolumnipalsta, jolla tällä kertaa kirjoittaa Tuija Kauppinen. Hän on hyvinvointiin perehtynyt luonnontuotealan yrittäjä.

Vuosi sitten istuin Arctic Design Weekin seminaarissa. Kuuntelin, kuinka valtamerten muovijätteestä kalsareita valmistava yrittäjä kertoi yrityksensä syöksykierteestä. Taustalla oli kuva kohtisuoraan maahan syöksyvästä pienlentokoneesta.

Kuva on ollut verkkokalvoillani viimeiset pari viikkoa. Pienlentokoneen tilalla on jumbojetti, ja kyydissä kanssani on täysi koneellinen muita pienyrittäjiä. Syöksy kiihtyy, ja on vain ajan kysymys, milloin tärähdämme rytinällä jänkään.

Tuo linsseihin liimautunut kauhuskenaario hälveni, kun polkaisin maastopyörällä pitkin yöpakkasen kovettamaa kelkkajälkeä Kuninkaanlaavulle. Katselin silmin kantamattomiin jatkuvaa maisemaa yli Ounasjoen ja hengittelin syvään maailman puhtainta ilmaa.

Muistutin itseäni siitä, että emme ole sodassa emmekä intialaisen terveydenhoitojärjestelmän armoilla. Meidän ei tarvitse kerätä omaisuuttamme ja lähteä evakkoon kohti tuntematonta. Hanasta tulee juomakelpoista vettä ja pistokkeesta sähköä. Vessapaperitoimituksia kauppaan ei ole peruttu.

Päätin, että on turha murehtia asioista, joihin en voi vaikuttaa. On parempi keskittyä asioihin, joille voin itse tehdä jotain.

Kutsuin yhtiökumppanini koolle. Ideoimme pää punaisena, mitä voimme tehdä heti, matalalla kynnyksellä, pohtimatta liikaa tuleeko täysin priimaa. Roiskimme isolla pensselillä ilman vatupassia.

On ollut ilahduttavaa huomata, että moni muu pienyritys on toiminut samoin. Pilatestunteja tarjotaan verkossa, ginipullot täytetään käsidesillä, monenlaista palvelua saa kotiinkuljetuksena.

Itsekin olemme laittaneet somekanavamme turbokierroksille ja äänittäneet ensimmäisen podcast-jakson. Emme ole keskeyttäneet jo käynnissä olevia verkkokaupan kehittämistoimenpiteitä.

Teemme päivittäisiä myyntipuheluita tsempataksemme jälleenmyyjiämme tässä yhteisessä montussa, vaikka tiedämme jo ennakkoon, että lisätilausta ei ole tulossa.

Hyvä lappilainen pienyrittäjä, nyt ei kannata lopettaa markkinointia parempien aikojen toivossa. Kassa on meillä kaikilla kuivilla, ja osa on joutunut laittamaan ovet säppiin hallituksen määräyksellä.

Markkinointiin ei kuitenkaan välttämättä tarvitse rahaa. Kekseliäisyydellä, sinnikkyydellä ja omannäköisellä aidolla tekemisellä pääsee jo pitkälle.

Nyt jos koskaan kannattaa pysyä ihmisten mielissä. Siten saa valmiiksi etumatkaa niihin, jotka ovat vajonneet unholaan, kun paremmat ajat taas koittavat.