Siirtymä ekologisesti kestävään talouteen on välttämätön kehityssuunta. Vastuullisen vihreän siirtymän lähtökohtana ovat vähähiiliset kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistävät ratkaisut.
Hyviksi tarkoitetuista tavoitteista huolimatta elinkeinoelämän ja hallituksen kiihtyvät, vihreän siirtymän nimissä tekemät toimet uhkaavat kiihdyttää luontokatoa. Kurssi on korjattava viipymättä.
Väärästä päästä säästetään, kun uusiutuvan energian hankkeita kiirehditään ympäristövaikutusten arviointeja vähentämällä. Vakavasti vaurioitettua luontoa ei niin vain saa takaisin. Esillä on ollut myös tuulivoimaloiden kokonaisvaltaisen sijainnin ohjauksen heikentäminen poistamalla ne maakuntakaavoissa käsiteltävistä asioista.
Haittoja luonnolle on jo nähtävissä monimuotoisuuden kannalta tärkeiden ekologisten yhteyksien katkeamisena ja arvokkaiden elinympäristöjen entistä kiivaampana, jo entuudestaan ihmistoiminnan aiheuttamana pirstaloitumisena.
Vihreän siirtymän nimissä pyritään edistämään myös kallioperän kaivannaisten hyödyntämistä maksimaalisesti, vedoten kriittisten raaka-aineiden, kuten akkuteollisuuden metallien tarpeeseen. Hankkeita eivät aina vaikuta hidastavan liiemmin luonnonsuojelualueet tai haitalliset ympäristövaikutuksetkaan.
Rehellistä on todeta, että kulutustasoa rikkaissa länsimaissa on laskettava paljon nykyistä pienemmäksi, luonnonvarat eivät muutoin riitä. Myöskään uusiutuvaa sähköä ei ole kestävää tuottaa reilusti yli oman tarpeen, koska haittavaikutusten kärsijä on luonto. On tehtävä paremmin ja kohtuudella.
Ympäristön hyvän tilan turvaamiseksi energia- ja kaivoshankkeiden valmistelun tulee perustua huolellisiin selvityksiin, vaihtoehtojen tarkasteluun ja varovaisuusperiaatteeseen. Vaihtoehtona tulee aina olla ympäristölle haitallisesta hankkeesta luopuminen.
Hallituksen ajamat ympäristöluvituksen sujuvoittamis- ja poikkeamispykälät voivat pahimmillaan johtaa yhä nopeampaan neitseellisten raaka-aineiden kulutukseen. Kun samalla heikennetään kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa elinympäristönsä muutoksiin ja viranomaisten keinoja valvoa yleisestä etua, on lopputulos kestämätön.
Aito vihreä siirtymä pureutuu ympäristökriisien juurisyyhyn eli ylikulutukseen ja edistää päästövähennysten rinnalla luontokadon pysäyttämistä ja vesistöjen hyvää tilaa. Suomalaisten tuki ilmasto- ja luontotoimille on vahva. Nyt on korvaamaton hetki varmistaa vihreän siirtymän oikeudenmukaisuus ja ympäristökestävyys.