Lapsilisät voisi poistaa hyvätuloisilta. Sillä säästettäisiin puoli miljardia euroa.
Näin linjasi Kansaneläkelaitoksen entinen pääjohtaja Elli Aaltonen A-studiossa torstai-iltana. Hänen mukaansa kaikki Suomen vanhemmat eivät tarvitse lapsistaan lapsilisää.
Aaltonen säästäisi myös ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta. Perusturvan minimitasoon hän taas ei koskisi.
Poliittisesti sitoutumaton Aaltonen toimii nykyisin Punaisen ristin puheenjohtajana. Hän ei ole poliitikko eikä ole pyrkimässä mihinkään, joten hän uskaltaa sanoa.
Poliitikoilta tämä rohkeus puuttuu. Talouden sopeuttamisesta tuli hyvissä ajoin ennen vaaleja keskeinen teema. Siitä puhuttiin paljon lähes kaikissa vaalikeskusteluissa.
Puhetta vaivasi konkretian puute. Puhuttiin sopeuttamisen tavoitteesta ja sopeutustarpeesta, ei keinoista.
Sama on jatkunut vaalien jälkeen. Hallitustunnustelija Petteri Orpo (kok.) kysyi hallitustunnustelukysymyksissään sitoutumista valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuorossa esittämään kuuden miljardin euron sopeuttamiseen.
Kysymyksessä pyydettiin kertomaan myös, millä keinoilla puolueet olisivat valmiita sopeutukseen.
Konkreettisen keinot loistivat poissaolollaan kaikkien puolueiden vastauksissa. Lueteltiin lähinnä asioita, joista ei missään nimessä saisi leikata. Kokoomus itsekään ei ole uskaltanut konkretisoida keinoja ainakaan ymmärrettävällä tavalla.
"Poliitikot tietävät mitä pitäisi tehdä, mutta eivät tiedä miten sen jälkeen tulisivat valituksi uudelleen." Lausahdus on laitettu Luxemburgin entisen pääministerin Jean-Claude Junckerin suuhun.
Tämä selittää sitä, että vaalien alla käyty sopeutuskeskustelu jäi varjonyrkkeilyksi. Sillä ei voi selittää sitä, että vaalien jälkeenkään puolueet eivät uskalla kertoa kansalaisille säästöajatuksiaan.
Puhutaan tehostamisesta, indeksijarruista, ympäristölle haitallisten yritystukien karsimisista ja työllisyysasteen nostosta sopeutuskeinoina. Konkretia loistaa poissaolollaan. Mistä leikataan, keneltä otetaan pois, paljonko ja millä perusteella?
Elli Aaltosen leikkausreseptistä voi perustellusti olla samaa tai eri mieltä. Rohkeudesta ja esimerkin näyttämisestä häntä voi joka tapauksessa kiittää.
Toki hän itsekin arveli tuoreeltaan saavansa lausunnostaan nuuskaa, kuten kävikin. Mutta tarvitseeko siitä säikähtää?
Valtiomiessarjaan ei nousta sillä, että pelätään arvostelua tai halutaan miellyttää kaikkia. Siihen noustaan sillä, että uskalletaan sanoa ääneen ja tehdä ikäviä päätöksiä, jos kokonaisuuden etu niin vaatii.
Uskottavuuden säilyttämiseksi on kyettävä tekemään myös puolueen ydinkannattajien kannalta kivuliaita päätöksiä. Kovimpia sopeutuspuheita pitäneellä kokoomuksella on juuri tässä erityinen näytön paikka.