Haukiputaan ja Iin edustalla Perämerellä nähtiin lauantaina aamupäivällä vesipatsas.
Iin Röytässä tilannetta seurannut Janne Hannus kertoo, että vesipatsas eteni Röytän ja mantereen välissä Haukiputaalta Iihin päin.
– Se meni ihan läheltä rantaa. Tuohon Pitkäniemen nokan kohdalle se hajosi, Hannus kertoo.
Hannuksen mukaan tuuli ei ollut pyörteen aikana Röytässä mitenkään erityisen kova. Pyörre oli kuitenkin sen verran voimakas, että se nostatti vettä mennessään.
– Ei ole tuollaista näkynyt aiemmin, vaikka tuleekin vesillä liikuttua.
Katso Janne Hannuksen video Röytästä. Juttu jatkuu videon jälkeen.
Kalevan lukijat kuvasivat vesipatsasta myös Haukiputaalla Kiiminkijoen varressa ja Halkokarissa.
Vesipatsaassa on kyse samasta ilmiöstä kuin maa-alueella syntyvässä trombissa. Vesialueella pyörteellä on vain oma nimi, kertoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Jaakko Savela.
Vesipatsas näyttää pilvestä putoavalta viirulta, joka pyörittää vettä vinhaa vauhtia. Savela sanoo, että pyörteessä tuulennopeus on vähintään 18 metriä sekunnissa.
Sellainen tuuli voi aiheuttaa vahinkoa, kuten katkaista puita. Veneilijöiden kannattaa suunnata pois vesipatsaan reitiltä.
Trombit ja vesipatsaat muodostuvat tyypillisesti kuuro- ja ukkospilvien yhteydessä. Niiden synty edellyttää ilman ja kosteuden nousua sekä pyörivää tuulikenttää.
– Viiru on tavallaan pilvipisaroiden muodostelma, Savela kertoo.
Suomessa pyörteet ovat yleisimpiä heinä- ja elokuussa.
Oulun pohjoispuolella rannikon yli meni sadekuurojen nauha lauantaina aamupäivällä. Savela sanoo, että lisää sadetta on tulossa lännestä päin myöhemmin illalla. Ennusteiden mukaan illan kuurot eivät ole niin voimakkaita kuin aamupäivällä.
