Boliden Kevitsa maksoi viime vuonna 40 miljoonan euron yhteisöveron, mutta kun valtio tilitti sille kaikki kaivokselle päätyneiden tavaroiden ja palvelujen valmistus- ja toimitusketjuista saadut arvonlisäverot – runsaat 50 miljoonaa – ja kevensi sähköveroa noin 12 miljoonalla, lopputulos on, että valtio kärsi 25 miljoonan euron verotulomenetyksen.
Kevitsan tilitaseissa 2022 liikevoitto on 213 miljoonaa. ”Aineettomat hyödykkeet”-osiossa on uudelle, ”pintamaan poisto ja sivukiven aktivointitilille” kirjattu 102,5 miljoonan euron kulut. Ne ovat ilmeisesti kaivosoikeuksien vuosimaksuja, koska tilille on siirretty pääosa edellisvuosien ”kaivosoikeudet”-tilin miljoonista. ”Kaivosoikeudet”-tilille jätetty vain 119,5 miljoonaa euroa.
Tilisiirrot, joissa pintamaa ja kivetkin on kirjattu ”aineettomien” tileille ja todelliset ”aineettomat”, kaivosoikeusmiljoonat on siirretty pinta- ja kiviainesten siirtelykustannuksiin, vievät hommalta uskottavuuden.
Samoin tekevät faktat, että jo FQM-yhtiö maksoi kaivosoikeuksista 300 miljoonaa dollaria. Bolidenin ostaessa 388 miljoonalla eurolla rakennetun kaivoksen – viisi vuotta käytettynä 650 miljoonalla – oli kaivosoikeuksien hinta taseissa 363 miljoonaa euroa.
Totta on, että kaivosoikeuksista ei Suomeen ole mitään edes voitu maksaa, koska kaivoslakimme säätää ne maksuttomiksi, mutta Ruotsiin, emoyhtiölleen, Kevitsa Minig Oy on voinut maksaa. Sitä viestii 2021 tilinpäätöskin, kun emoyhtiö Bolidenin tileissä Kevitsan liikevoitto oli 190 miljoonaa euroa, mutta Suomen Kevitsalla verotettava tulo vain 65 miljoonaa.
Bolidenille Kevitsan todellinen liikevoitto oli viime vuonna ainakin 315 miljoonaa euroa (213+102,5) ja liikevoittoprosentti hulppeat 62. Ilman valtion 65 miljoonan euron verotukia liikevoitto olisi 250 miljoonaa ja liikevoittoprosentti 50.
Metsäyhtiöt maksavat 2–2,5 miljardia/vuosi hakkuuoikeuksista. Se painaa tuloksia, mutta yhtiöistä paras, UPM, mainostaa 17 prosentin liikevoittoa ennätyshyvänä.