Tilaajille

Ve­nä­läi­set siep­pa­si­vat 1700-lu­vul­la jopa 30 000 suo­ma­lais­las­ta ja veivät orjiksi Uz­be­kis­ta­niin asti – Ison­vi­han ajasta ker­to­vis­ta ro­maa­neis­ta on suun­nit­teil­la tv-sar­ja

Geologi Kirsti Loukola-Ruskeeniemi tarttui tutkijan otteella myös isonvihan lapsikaappauksien historiaan.

Työ- ja elinkeinoministeriössä Kirsti Loukola-Ruskeeniemi oppi kirjoittamaan vaikeista asioista selkeästi ja kiinnostavasti, kun hän virkamiehenä kirjoitti puheita ja taustamuistioita ministereille. Se on auttanut historiallisen romaanin kirjoittamisessa.
Työ- ja elinkeinoministeriössä Kirsti Loukola-Ruskeeniemi oppi kirjoittamaan vaikeista asioista selkeästi ja kiinnostavasti, kun hän virkamiehenä kirjoitti puheita ja taustamuistioita ministereille. Se on auttanut historiallisen romaanin kirjoittamisessa.
Kuva: Arttu Laitala

Pieni tyttö luki järkyttyneenä Kortesjärven mummolan kirjahyllystä ottamaansa kirjaa. Kirjassa kerrottiin, että venäläiset olivat polttaneet hänen sukulaisiaan talojen mukana Etelä-Pohjanmaalla 1700-luvun alkupuoliskolla. Vain neljä lasta oli säästynyt.

Kirsti Loukola-Ruskeeniemi muisti lapsuuden järkytyksen, kun hän alkoi kirjoittaa ensimmäistä romaaniaan Kiljukotka, joka sijoittuu isonvihan aikaan. Professori Kustaa Vilkuna on kutsunut tuota venäläismiehityksen aikaa 1713–1721 esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla kansanmurhaksi.