Keskustelussa Lasse Heinisen ja Tarja Cronbergin tutkimusvierailujen merkityksestä nyt ja tulevaisuudessa on esitetty ennuste, että heidän vierailunsa Venäjälle tullaan samaistamaan suomalaistutkijoiden vierailuihin Natsi-Saksaan.
Ennen ennustuksia olisi ollut syytä pysähtyä miettimään, mikä on kyseisten tutkijoiden näkemys Venäjän nykyjohdosta ja sen käymästä sodasta, ja verrata sitä suomalaisten Natsi-Saksassa vierailleiden tutkijoiden näkemyksiin.
En ole ainakaan huomannut, että Heininen tai Gronberg olisivat ylistäneet tai edes suhtautuneet neutraalisti Putinin hallintoon. Molemmat ovat päinvastoin esittäneet siitä kriittisiä arvioita. Natsi-Saksan vierailijat taas näkivät Hitlerin ja natsit eurooppalaisen kulttuurin pelastajina bolsevismilta ja osittain myös juutalaisilta.
Uskon, että tulevaisuudessa, kun arvioidaan näitä tutkijavierailuita ja yhteyksiä, tämä ilmeinen ero otetaan huomioon.
Tein tutkimusyhteistyötä venäläistutkijoiden kanssa 1995–2016, jolloin vierailin kymmeniä kertoja Venäjällä muun muassa erilaisissa kokouksissa, konferensseissa ja aineiston keruumatkoilla.
Tiedon tarve Venäjän luonnon oloista ja yhteiskunnan tilasta on tällä hetkellä vielä suurempi kuin aiemmin. Tieteellisten yhteyksien katkaiseminen on ollut erittäin vahingollista. Ilman ajantasaista tietoa ei ole mahdollista tehdä perusteltuja päätöksiä eikä ylläpitää yhteyksiä, joita tarvitaan Putinin jälkeisenä aikana.
Tutkitun tiedon sijasta ideologiset sitoumukset määrittävät Suomen poliittisen johdon toimia ja päätöksiä, puhumattakaan tiedotusvälineiden toiminnasta.
Heininen ja Cronberg ovat yrittäneet murtaa poliitikkojen luomaa tiedonsaannin estävää muuria, ja siitä heidät on tuomittu. Merkillistä kyllä, ainakaan kaikki tiedotusvälineet eivät ole vetäytyneet Venäjältä. Ehkä niidenkin edustajat ovat Putinin hyödyllisiä idiootteja.