Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Velkaa, ve­ro­tus­ta ja tur­vat­to­muut­ta

Poliittisen eliittimme askartelu pyörii valtion velan ja verotuksen aihepiireissä. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) totesi, että hyväosaisille ja -varaisille myönnetyt veronalennukset tehtiin, koska niihin on rahoitus.

Ei ollut rahoitusta, vaan velkalaiva saa lisää lastia, eikä pääministeri Petteri Orpon (kok.) mainitsema velkalaiva kääntynytkään, vaan kapteeni Orpo ja perämies Purra ajoivat velkalaivan yhä pysyvämmin karille.

Suomessa kotitalouksien nettovarallisuuden mediaani on laskenut noin 20 prosenttia. 2023 mediaani oli noin 96 000 euroa, kun se oli 2019, rahan arvon muutos huomioiden, 121 300 euroa.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa varallisuus on keskittynyt yhä enemmän ylimpiin varallisuuskymmenyksiin. Puolet kotitalouksista omisti vain neljä prosenttia nettovarallisuudesta. Samalla varakkain kymmenys omisti yli puolet kotitalouksien nettovarallisuudesta. Nettovarallisuuden keskiarvo oli 2023 noin 229 000 euroa/kotitalous eli yli kaksinkertainen mediaaniin verrattuna. Varakkain kymmenys omisti 52 prosenttia kaikesta nettovarallisuudesta.

Kirjoittaja ei ole tyytyväinen Orpon hallituksen aikaansaannoksiin.
Kirjoittaja ei ole tyytyväinen Orpon hallituksen aikaansaannoksiin.
Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Miten hallitus aikoo leikata EU:n yhteisvelan Suomen osuutta? Tästä ei Purra ole vieläkään saksiaan heilutellut, eivätkä persut tehneet videoitaan siitä, miten hauskaa on leikata – tässä tapauksessa EU:n yhteisvelkaa.

Koronapandemia johti dramaattiseen muutokseen EU:n yhteisessä velanotossa. Yhteisvelan piti edistää integraatiota, mutta markkinat näyttävät suhtautuvan tavoitteeseen epäluuloisesti. EU onkin nopeassa tahdissa muuttunut suureksi velanottajaksi.

Verrattuna koronaa edeltäneeseen aikaan yhteisvelka on helmikuuhun 2023 mennessä kuusinkertaistunut 300 miljardiin ja jatkaa kasvamistaan yli 900 miljardiin. Samalla lainojen korot ovat kohonneet huomattavasti korkeammalle kuin oli odotettu. Voiko yhteisvelka jopa kahlita jäsenmaiden toiminnanvapautta? Voi. Nyt sitä vapautta kahlitsevat sekä USA/Nato ja EU valtavan yhteisvelan myötä.

Chicagon yliopiston politiikan tutkimuksen professori John Mearsheimer arvostelee jyrkin sanoin Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa (IL 13.4.). Hänen mukaansa Suomen Nato-jäsenyys on heikentänyt Suomen turvallisuustilannetta ja ajoitus jäsenyydelle oli huonoin mahdollinen. Tämän saman olen kirjoittanut jo vuosia sitten.

Seppo Kinnunen