Kuluva kesä rikkoi Suomessa aiempia helle-ennätyksiä, kun peräkkäisiä 30 asteen hellepäiviä mitattiin peräti 22 päivänä putkeen. Lehdet uutisoivat hirmuhelteistä ja siitä, miten lämpötilat vaikuttavat myös ihmisten terveyteen.
Työterveyslaitos arvioi, että 600 000 ihmistä altistuu ajoittain lämmölle työssään. Suomessa kaikki eivät välttämättä vielä ymmärrä, että helle pitäisi huomioida työntekijöiden työolosuhteissa.
Tehtaissa, työmailla ja laitoksissa riskit tiedetään, mutta hellejaksot voivat ulottaa lämpökuormituksen nyt ihan uusillekin aloille.
Suomen viranomaissäädökset velvoittavat työnantajaa huolehtimaan lämmön hallinasta. Kevyt työskentely yli 28 asteen lämpötilassa on pitänyt jaksottaa 50 minuutin jaksoihin. Lämpötilan noustessa yli 33 asteen pitää työntekijälle tarjota mahdollisuus viilentyä tauoilla.
Työterveyslaitos julkaisi kesällä uutta tutkimusta Heatfit-hankkeessa ja rajoja tarkennettiin entisestään. Keho ei palaudukaan niin nopeasti kuin on luultu ja aivotkin voivat uupua. Tällöin onnettomuuksien riski kasvaa, jos arvioi esimerkiksi omaa lihasvoimaa väärin nostaessa jotain.
Riskit lämpökuormitukseen kasvavat ilmastonmuutoksen myötä, kun sään ääri-ilmiöt, kuten hellejaksot, lisääntyvät. Mennyt kesä on nyt jo lämpötilaputkien osalta ohi, mutta valmistautuminen tuleviin kesiin olisi hyvä ottaa yritysten työpöydälle.
Helteen huomioiminen työelämässä ei ole pelkkä mukavuustekijä vaan osa sosiaalista vastuullisuutta – sillä tavoitellaan työkyvyn säilyttämistä ja vakavampien riskien pienentämistä. Sosiaaliseen vastuullisuuteen kuuluu työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen.