Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Van­hus­ten­hoi­don on­gel­mien kor­jaa­mi­nen rat­kai­su ter­vey­den­huol­lon krii­siin

Tuoreen kyselyn mukaan vanhustenhoidon ongelmat heijastuvat laajasti koko terveydenhuoltojärjestelmään (HS 9.6.). Kun vanhukset eivät saa tarpeen mukaista hoitoa oikeassa paikassa oikeaan aikaan, kuormittaa se erikoissairaanhoitoa ja vaikeuttaa kaikkien palvelujen saatavuutta.

Hoitoon pääsyn vaikeutuminen on epäinhimillistä ja -eettistä. Säästötoimet on viety liian pitkälle eikä kukaan kanna asiasta vastuuta.

Terveydenhuollon kriisin selvittämisen tulee lähteä vanhustenhoidon ongelmien aidosta ratkaisemisesta. Kipukohdat ovat tiedossa, mutta niiden ratkaisemisen sijaan etsitään edullisempia vaihtoehtoja. Ne tulevat lopulta kalliimmiksi, sillä ongelmat eivät häviä mihinkään.

Olemme varoittaneet vanhustenhoidon alasajon seurauksista jo kauan. Terveydenhuollon kriisi ei ole tullut yllätyksenä, vaan päättäjät ovat tietoisesti antaneet tilanteen ajautua tähän.

Ratkaisu vanhustenhoidon ja koko terveydenhuollon kriisiin on yksinkertainen: hoitopaikkojen määrää tulee lisätä, ei vähentää. Paikkoja on liian vähän, eikä yhteisöllinen asuminen ole riittävä vaihtoehto kaikille. Kotihoidon asiakkaina on liian huonokuntoisia vanhuksia, joita saattaa usein hoitaa lähes yhtä huonokuntoinen omaishoitaja.

Osa ikäihmisistä on vaarassa jäädä ilman asianmukaista hoitoa.
Osa ikäihmisistä on vaarassa jäädä ilman asianmukaista hoitoa.
Kuva: Vesa Joensuu

Ratkaisu ongelmaan ei ole, että huonokuntoisia vanhuksia hoidetaan kevyemmin. Jokaisella ikääntyneellä on oikeus saada tarpeen mukaista hoitoa tarpeen mukaisessa hoitopaikassa.

Jos vanhustenhoidon olosuhteet kurjistuvat entisestään, yhä useampi hoitaja siirtyy muille aloille. Monin paikoin työturvallisuuslakia rikotaan, kun koulutettua hoitohenkilökuntaa on liian vähän. Ongelma ei ole sitova hoitajamitoitus vaan se, ettei alan epäkohtia haluta korjata. Riittävä koulutetun hoitohenkilöstön määrä on turvattava parantamalla työoloja ja palkkausta sekä selkeyttämällä työnjakoa.

Sitovan minimihoitajamitoituksen tavoitteena oli sekä potilasturvallisuuden takaaminen että hoitajien työolojen parantaminen. Orpon hallitus päätti säästötoimena madaltaa minimihoitajamitoitusta alkuperäisestä tavoitteesta. Nähtäväksi jää, mitä se tarkoittaa vanhushoidolle. Toivon, ettei lievää myönteistä kehitystä hoitajien työhyvinvoinnissa pilata tällä säästötoimella.

Jos ihmisiä menehtyy ennenaikaisesti hoidon puutteeseen, se on asiakkaan ja potilaan lisäksi myös omaisille ja hoitotyöntekijöille järkyttävä asia. Valtion tärkein tehtävä on huolehtia kansalaisten terveydestä ja turvallisuudesta.

Silja Paavolapuheenjohtaja, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto